Hei!ilkant kirjoitti:
Ei nämä opasteet ihan huono idea ole. Näet Metro-lehti kirjoittaa maanantaina 5.10.2009 artikkelissa Uusavuttomat eksyvät pääkaupunkiseudun metsiin mm. seuraavaa:
Pelastuslaitos on viime viikkoina saanut etsiä luonnon helmassa suuntavaistonsa kadottaneita samoilijoita Vantaalta ja Espoosta.
Joskus joku on luullut nähneensä Nuuksiossa karhun ja pelästynyt niin paljon, että hänet on täytynyt hakea helikopterilla pois.
Tulipa tästä kirjoituksesta mieleeni se, että kuinkahan moni oikeasti osaa käyttää karttaa ja kompassia jos se gepsi pettää? Itse osaan, koska oma isäni oli himosuunnistaja, ja siinä sitten iltarasteilla harjoiteltiin sekä reittiviivasuunnistusta että sitä oikeaa. Koskaan lajista en oikein oppinut tykkäämään kun aina oli kiire, mutta sivutuotteena opin kyllä kartan ja kompassin käytön.
Koska KUKAAN tuskin uskaltaa tunnustaa ettei osaa käyttää karttaa ja kompassia, eikä KUKAAN tietenkään ole eksynyt metsään esim. gepsin pattereiden loputtua, ja vaikka olisi niin ei koskaan tällä forumilla taikka edes kuolinvuoteellaan sitä myöntäisi, lisäsin tähän anonyymin äänestyksen.
Tiedettiin kuitenkin, missä päin pitää tiettynä päivänä olla ja jos eteen tulee kuru, niin ollaan liian lännessä, jos tulee leveä joki, ollaan liian pohjoisessa; tie, liian etelässä tai toinen tie, liian lännessä.. Näillä mentiin. kolmantena päivänä päästiin kartalle ja pysyttiin sillä. Ei tullut paniikkia missään vaiheessa. 
ollut laittanut gepsiin... koska kyseessä oli multi, en ollut ennalta voinut kätkön loppupistettä laittaa kartalle, joten kun purkki oli hyppysissä ja pilkkopimeää, en ollut ihan varma, millä kohtaa olin kartalla - suunnilleen kyllä. Halusin metsästä mahdollisimman pian pois, ilman turhia kiertoteitä, joten soitin faijalle, pyysin sitä antamaan koordinaatit tieytlle kohdalle, näppäilin ne gepsiin ja pääsin huomattavasti helpommalla ulos metsästä - tosin karttaa piti koko ajan lukea myös siksi, että polkuja risteili minne sattuu.. 
).
