Geocache.fi

Maantiedon kokeen yksi kysymys liittyi geokätköilyyn:

t. 8
b) Selitä, mihin geokätköily perustuu. (3 p.)
c) Tulkitse oheinen geokätköilyharrastusta kuvaava kartta. Pohdi myös syitä alueellisiin eroihin.
(2 p.)

Mites itse kätköilijät vastaisivat näihin?

Tässä YTL:n antamat hyvän vastauksen piirteet:

Tiimin nuorin jäsen miss Lolias yllättäen vastasi tänään tähän kysymykseen....Saa nähdä miten pisteitä tippuu

Muuten hyvä mutta mielestäni B kohdan vastaus on väärä. Ei se sateliitti sieltä mitään "paikannus signaalia" lähetä? Vai olenko ymmärtänyt väärin?

Jykk€

Jykk€ kirjoitti:Muuten hyvä mutta mielestäni B kohdan vastaus on väärä. Ei se sateliitti sieltä mitään "paikannus signaalia" lähetä? Vai olenko ymmärtänyt väärin?

Jykk€

Olisiko Wikipediassa vastaus tähän?

Wikipedia kirjoitti:GPS-paikannus perustuu siihen, että satelliitit lähettävät atomikellon ajan ja navigaatiosignaalin, jonka GPS-laite vastaanottaa.

Jykk€ kirjoitti:Muuten hyvä mutta mielestäni B kohdan vastaus on väärä. Ei se sateliitti sieltä mitään "paikannus signaalia" lähetä? Vai olenko ymmärtänyt väärin?

Jykk€

Niin no. Jos signaalia käytetään (paikannuksessa) paikan laskemiseen, eikö se silloin ole "paikannussignaali"? Ja jatkossa todetaan, että niiden avulla määritetään paikka eli yksi signaali ei suoraan kerro paikkaa vaan monen signaalin avulla lasketaan.

Yksi selkeä virhe vastauksessa on. "Kätköt on sijoitettu mielenkiintoisiin tai poikkeuksellisiin paikkoihin".

T: mikro metsässä

No jos paikantaminen tapahtuu laitteessa laskemalla noiden signaalien perusteella niin ei ne ole paikkasignaaleita. Jos olen ymmärtänyt oikein signaalit sisältävät atomikellon ajan ja kun ne saapuvat laitteeseen eri aikaan niin aikojen erosta laite laskee paikkansa. Ei mitään tekemistä paikan kanssa noilla signaaleilla siis.

Jykk€

Jykk€ kirjoitti:No jos paikantaminen tapahtuu laitteessa laskemalla noiden signaalien perusteella niin ei ne ole paikkasignaaleita. Jos olen ymmärtänyt oikein signaalit sisältävät atomikellon ajan ja kun ne saapuvat laitteeseen eri aikaan niin aikojen erosta laite laskee paikkansa. Ei mitään tekemistä paikan kanssa noilla signaaleilla siis.

Jykk€

GPS satelliitti lähettää oman paikkatietonsa kiertoradalla, ilman tuota ei vastaanottimen sijaintia oikein pysty laskemaan.

barlow39 kirjoitti: Yksi selkeä virhe vastauksessa on. "Kätköt on sijoitettu mielenkiintoisiin tai poikkeuksellisiin paikkoihin".

Voihan sen kätkön toki kotitalon viereiseen pusikkoon laittaa, mutta eikös tuo ole useinmiten tavoitena: Kätköpaikka antaa jonkin ahaa-elämyksen löytäjälleen?

Jykk€ kirjoitti:No jos paikantaminen tapahtuu laitteessa laskemalla noiden signaalien perusteella niin ei ne ole paikkasignaaleita. Jos olen ymmärtänyt oikein signaalit sisältävät atomikellon ajan ja kun ne saapuvat laitteeseen eri aikaan niin aikojen erosta laite laskee paikkansa. Ei mitään tekemistä paikan kanssa noilla signaaleilla siis.

Jykk€

Ei edelleenkään tehtävän ratkaisun mukaan ole "paikkasignaaleita" vaan "paikannussignaaleita", joita käytetään "paikannuksessa" ja esim. gps-laitteen paikan laskennassa
Eli kyllä signaaleilla on tekemistä "paikannuksen" kanssa...

Niin ne satelliittien "paikat" on tunnettuja ja atomikellon tarkkuudella tiedetään ajanhetki jne.

Täältä tähän...

Eivät nuo edelleenkään ole tehtävän oikeita vastauksia, vaan hyvän vastauksen piirteitä, jotka eivät sido sensoreita. Hyvän vastauksen piirteiden sanantarkka tulkinta ei ole mielekästä. Varsinaiset oikeat vastaukset päätetään erillisessä kokouksessa.

Hm, olen eri mieltä tuosta karttavastauksesta. Koska kysymys on teknisen innovaation käyttöönotosta, voidaan olettaa, että nuori ja koulutettu väestö olisi ensimmäisenä valmis omaksumaan sen viihdekäytön. Maaseudun kunnissa väestö on tyypillisesti ikääntynyttä ja käyttää lähinnä metsästyksessä paikkatietoa, jos lainkaan.

Stas kirjoitti:Hm, olen eri mieltä tuosta karttavastauksesta. Koska kysymys on teknisen innovaation käyttöönotosta, voidaan olettaa, että nuori ja koulutettu väestö olisi ensimmäisenä valmis omaksumaan sen viihdekäytön. Maaseudun kunnissa väestö on tyypillisesti ikääntynyttä ja käyttää lähinnä metsästyksessä paikkatietoa, jos lainkaan.

Tuo kartta suhteuttaa kätköilijät kunnan/kaupungin pinta-alaa (neliökilometriä) kohden. Siksi sata kätköilijää Espoossa antaa suuremman tuloksen kuin vastaavat sata kätköilijää antaisivat pinta-alaltaan suuremmalla Enontekiöllä.

Ja olihan tuossa mainittu innovaatioiden diffuusioteoria, joka nimenomaan tarkoittaa, että nuoret innovaattorit ottavat uudet ideat ensin käyttöön.

oruth kirjoitti:Siksi sata kätköilijää Espoossa antaa suuremman tuloksen kuin vastaavat sata kätköilijää antaisivat pinta-alaltaan suuremmalla Enontekiöllä.

Hämäävää. Kartta ei sitten kerro oikein mitään, väestön tiheyden, ehkä.