Geocache.fi

Huomasin ilokseni, että Kivenalla on tuonut laadukkaita metallinetsimiä tarjolle edullisesti! Odotus on korkealla, että kätköilyynkiin se liittyisi ja saattaisi jopa uusi kätköilyn ideakin saada innostusta välineen myötä kaiken muun hyödyn ja puuhastelun lisäksi!

AFTM#4 kirjoitti:Huomasin ilokseni, että Kivenalla on tuonut laadukkaita metallinetsimiä tarjolle edullisesti! Odotus on korkealla, että kätköilyynkiin se liittyisi ja saattaisi jopa uusi kätköilyn ideakin saada innostusta välineen myötä kaiken muun hyödyn ja puuhastelun lisäksi!

Itsekin olen miettinyt metallipaljastimen ostoa/vuokraamista. Olisi mielenkiintoista käydä tutkimassa esimerkiksi Raatteentien metsiä...

Voin luvata, että Raatteentien tapaisissa etsintäkohteissa into laantuu nopeasti

reply kirjoitti:Voin luvata, että Raatteentien tapaisissa etsintäkohteissa into laantuu nopeasti

Selitäppä tarkemmin että miksi? Eikö siellä etsiminen ole sallittua, vai onko kaikki roinat kerätty pois metsistä? Alue on kyllä aika suuri...

Itse olen tutkiskellut joitain Lapin sodan aikaisia taistelupaikkoja ja todennut, että maasto on niin täynnä isompaa ja pienempää kranaatinsirpaletta sekä käsiaseiden pilalle hapettuneita hylsyjä, että mielenkiinto on lopahtanut kohtuullisen nopeasti kaivettuani esille kilokaupalla räjähtänyttä rautaa.

Mutta ainahan tietenkin voi käydä tuuri ja saattaa löytää sotilaiden henkilökohtaisiin varusteisiin kuuluneita tavaroita tai niiden osia, kuten läpiruostuneita vyönsolkia ja saappaitten raudoituksia tai poteroissa tyhjennettyjen säilykepurkkien jäännöksiä, tai vaikkapa kokonaisen luurangon mitaleineen, muistoesineineen päivineen. Itse kuitenkin mieluummin ilmoittaisin jälkimmäisestä tapahtumasta viranomaisille, kuin alkaisin "ruumiinryöstäjäksi"

Kiven alla otti Garrettin metallinpaljastimet valikoimaan, kun pari kaveriani harrastaa oikeata "aareenetsintää". Olin mukana yhdellä kertaa Pölkkylänniemellä, mutta sieltä ei löytynyt kuin lähinnä vanhoja pullonkorkkeja ja yksi vanha vyönsolki. Kaverini ovat kyllä löytäneet vaikka mitä herkullista kuten ikivanhoja kolikoita. Uimarannat ovat suosittuja piippauskohteita, kun niiltä löytää yleensä koruja ja kolikoita. Aarteenetsintä on kyllä todella jännittävää puuhaa, kun ei koskaan tiedä mitä hienoa voi löytää.

Harri // Kiven alla Oy

reply kirjoitti:Voin luvata, että Raatteentien tapaisissa etsintäkohteissa into laantuu nopeasti

Komppaan tuotä täysin. Aikanaan käytiin Äyräpäässä ja Vuosalmella "haravoimassa" ja se piippaa lähes jatkuvasti. Sitä kranaatin sirpaletta on joka paikassa. Ei sota alueilla tuo on varmaan oikein hauskaa puuhaa. Tekisi mieli kyllä hommata tuo laite.

vernon kirjoitti:

reply kirjoitti:Voin luvata, että Raatteentien tapaisissa etsintäkohteissa into laantuu nopeasti

Komppaan tuotä täysin. Aikanaan käytiin Äyräpäässä ja Vuosalmella "haravoimassa" ja se piippaa lähes jatkuvasti. Sitä kranaatin sirpaletta on joka paikassa. Ei sota alueilla tuo on varmaan oikein hauskaa puuhaa. Tekisi mieli kyllä hommata tuo laite.

Samaa mieltä! Etsiminen olisi mieleenkiintoista ja jännittävää historiaalisella paikalla kun ei koskaan tiedä että mitä löytää. Olisi mielenkiintoista löytää esimerkiksi juuri se kranaatin sirpale.... Täältä Joensuusta Raatteentielle on matkaa sen 200 km...

Nuo varsinaisia taistelu tantereita on turhauttavaa ja turhaakin etsiä edellä mainituista syistä. Ja nuo alueet on tutkittu moneen kertaan monen voimin, joten oikean "aarteen" löytyminen melkein kuin kuus oikein lotossa. Mut jos löytää jostakin jotenkin, esim pienen kenttävartion, töpinän paikan tms. voi jotain kivaa löytyäkkin. Lapissa olevat Saksalaisten tukikohdat joissa ei ole taisteltu, ovatkin jo tosi mielenkiintoisia. Eri asia on sit miten ja mistä noi paikat löytää.

Vingerille vinkiksi et ei kannate merta edemmäs kalaan, vaan kokeile Ilomantsia.
Raatteen tielle on Joensuusta lähempänä 300 kuin 200 km

Monet kerrat olisi ollut ihan hyödyllistäkin käyttöä moiselle. Keväisin joutuu etsimään hangen alta sadevesikaivoja ettei piha aivan tulvi ja siinä onkin oudommassa paikassa puuhaa kun ei tarkkaan muista missä kaivot on.
Kenttäsahalla tehtiin aikoinaan melkolailla ylimääräistä hommaa kun osa puista oli pihapuita joihin oli talon rakennusaikaan hakattu ties mitä nauloja ja sahuri kieltäytyi ekan naulaanajon jälkeen sahaamasta muita kuin metsästä kaadettuja tukkeja ja perattiin pinosta ne riskipuut.
Samaisesta pihasta kaadettu puu oli sahattu puolitiehen ja luulin pelipaikalle tullessa isännältä loppuneen bensan ja ottaneen ehtooksi. Oma saha oli kuitenkin käsillä niin ajattelin joutessani pätkiä sen pöllin loppuun ja karu totuus paljastui samantien, naulahan siellä. Kimpassa siinä sitten teroiteltiin sahojamme. Äkkiähän sitä kävisi paljastimella läpi sahauskohdat tai vaikka muutaman metrin tyvestä lukien tarkistuksena ettei tule turhia terävaurioita.
Palatakseni aiheeseen, noilla aarteenetsijöillä on ihan omat sivut, keskusteluforumi ainakin ja käyttävät myös gepsiä apuna paikkojensa kartoittamisessa.

-hamppi- kirjoitti:... Lapissa olevat Saksalaisten tukikohdat joissa ei ole taisteltu, ovatkin jo tosi mielenkiintoisia. Eri asia on sit miten ja mistä noi paikat löytää...

Täältä löytyy joitain, esim. tällainen.
Varotaan sitten niitä maastossa vieläkin lojuvia kranaatteja!

Kätköilystä kun on kyse, niin miettiessä raskiiko vai ei voi käydä kokeilemassa http://www.geocaching.com/seek/cache_de ... 4cb3df8b1b ... ja raskittuaan voi suunnata http://www.geocaching.com/seek/cache_de ... 316ae02ec3 . Muitakin varmaan on.

Mielestäni kaikkein antoisinta on etsiskellä "aarteita" ns. kulttuuriympäristöstä, joko historiallisesta tai peräti esihistoriallisesta. Tämä kartta on oiva apu, jos haluaa paikallistaa lisää metallikausilla eläneiden esi-isiemme asuinsijoja. Tällä hetkellä tunnetut löydöt on toki tutkittu aika tarkkaan, eikä niihin muutoinkaan sovi mennä kaivelemaan, mutta esim. maastonmuotoja tarkkailemalla on mahdollista löytää täysin uusia kohteita. Kaikki esihistorialliset löydöthän ovat luonnollisesti muinaismuistolakien suojaamia, eikä tietenkään sovi mennä yksityisiin metsiin saatika sitten pihoille kaivelemaan ilman lupaa!

Merta edemmäs siis ei tosiaankaan aina kannata lähteä: itse olen löytänyt mukavasti kaikenlaista pikkutavaraa aivan vain omien mummiloitteni pihamailta, parisataa vuotta vanhoista kolikoista lähtien