Yksityistiet?

[AFTM#4]

Mistä saa varmuuden että kyseessä yksityistie ettei vaan olisi rakennettu verovaroin kuitenkin ja merkki lykätty tienposkeen! Onko olemassa jokin tierekisterinumero josta asian voisi tarkistaa? Mistä saa "anoa" yksityistien" käyttöoikeutta" hetkellisesti?
Entäpä laavut jotka ovat julkisin varoin/ talkoolla kaikkien käyttöön valmistettu alueelle, mutta saattaapi olla kylttejä ilmestynyt että "yksityinen"?

Tuli tavattua jälleen kerran "yksityistie" joka 2 kaistainen laadukas tieosuus pengerrettyineen ojineen kaikkineen kuten kunta vain sen tekisi, mutta merkkinä oli yksityistie ja vain tonteille ajo sallittua? No mistä sen "tontit" keksii siihen hätiin kun purkkia hakee?...heh.
Olen kunnioittanut merkkejä tunnollisesti tähän saakka ja tietenkin jatkossakin näin toimin...

[Mikkozzz]

Yksinkertaisin ratkaisu on valita ajopeli oikein. Polkupyöräily on sallittu myös yksityisteillä

[Jari-Matti]

Ei kai yksityistietä pitkin ajaminen ole kiellettyä? Ei se ainakaan ole sanktioitu.

Tosin yleensä ne kulkevat ihmisten pihojen kautta, ja silloin ollaan vähän harmaalla alueella.

[nick70]

Mistä saa varmuuden että kyseessä yksityistie ettei vaan olisi rakennettu verovaroin kuitenkin ja merkki lykätty tienposkeen! Onko olemassa jokin tierekisterinumero josta asian voisi tarkistaa? Mistä saa "anoa" yksityistien" käyttöoikeutta" hetkellisesti?
Entäpä laavut jotka ovat julkisin varoin/ talkoolla kaikkien käyttöön valmistettu alueelle, mutta saattaapi olla kylttejä ilmestynyt että "yksityinen"?

Tuli tavattua jälleen kerran "yksityistie" joka 2 kaistainen laadukas tieosuus pengerrettyineen ojineen kaikkineen kuten kunta vain sen tekisi, mutta merkkinä oli yksityistie ja vain tonteille ajo sallittua? No mistä sen "tontit" keksii siihen hätiin kun purkkia hakee?...heh.
Olen kunnioittanut merkkejä tunnollisesti tähän saakka ja tietenkin jatkossakin näin toimin...

Tässä pari linkkiä:

Maanmittauslaitos, kysymys numero 9.
http://www.maanmittauslaitos.fi/10_kysymysta.htm

Aiheesta juttu Hesarissa:
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Yksi ... 5248552258

Jos varmuuden haluat jonkun tietyn tien osalta, niin taitaa soitto paikalliseen maanmitttaustoimistoon olla ainoa luotettava vaihtoehto.

[Rimaju]

En ole itse vielä nähnyt sellaista ajokieltoista yksityistietä, joka näöllään tai sijainnillaan olisi jotenkin herättänyt epäilyksiä ajokielto-oikeuden antamisesta. Yksityisteitähän on yllättävän paljon, ja lakitekstiä oikeuksista löytyy googlettamallakin yllin kyllin. Osakkaat voivat määrätä ymmärrettävissä rajoin moottori-ajoneuvoilla ajosta omalla tiellään, mutta jokamiehenoikeuksia ne eivät voi kieltää. Polkupyörä on tosiaan hyvä vaihtoehto, varsinkin jos taivalta on vielä pitkälti. Oli se kyltti sitten lopulta toive tai kielto, niin eihän siinä väärin tee jos sitä noudattaa.

[pyyvama]

Osaakos joku ottaa kantaa siihen mikä on lain mukaan tie? En ole saanut tuohon selvyyttä yrityksistä huolimatta.
Sen ymmärrän ettei motoura sitä ole, mutta missä raja menee?

Joskus kun kysyin asiaa poliisilta niin arvelivat, että jos siitä pääsee autolla ajamaan niin sitten se on tie. Pyysin
heti lausuntoa kirjallisena, mutta eivät antaneet . Autoja kun on niin monenlaisia.

Matti

[Eniz]

Osaakos joku ottaa kantaa siihen mikä on lain mukaan tie? En ole saanut tuohon selvyyttä yrityksistä huolimatta.
Sen ymmärrän ettei motoura sitä ole, mutta missä raja menee?

Joskus kun kysyin asiaa poliisilta niin arvelivat, että jos siitä pääsee autolla ajamaan niin sitten se on tie. Pyysin
heti lausuntoa kirjallisena, mutta eivät antaneet . Autoja kun on niin monenlaisia.

Matti

Niin lisäksi vielä kun jossain autolla ajettavan metsätien varrella on julkaistu kätkö, niin maajussit käyvät kaivamassa tai kiviä siirtämällä tekemässä tien autolla ajamattomaan kuntoon. Maajusseilla ei välttämättä ole kätköstä tietoa, mutta jo parikin ylimääräistä outoa autoa riittää tien katkaisemiseen.

Itsenäni ei huvittanut hakea kätköä, kun tielle kääntyessä luki "yksityistie kameravalvonta". Tämä ei ollut kieltomerkki ja sitä paitsi useimma yksityisten pystyttämät kieltomerkit ovat laittomia. Mutta tuontuille ajo sallittu kyltti ei ole vain yksityisteiden ongelma, vaan kaupungin kaava-alueilla isokenkäiset tai puolueaktivistit noita läpiajokieltoja ja tonttuilukylttejä saavat helposti ihan pelkälkillä veroeuroilla ylläpidetyille osuuksille.
Espoossa (Suvisaaristo) on alueita, jossa tuntuu olevan sääntönä, että samaa reittiä kuin bussit kulkevat saa vapaasti ajaa autolla. Sivuteille ja bussin kääntöpaikan jälkeen alkavat kapungin rahoilla pystytetyt vain tontuille merkit tonttuille. Sen jälkeen alkavat nämä maanomistajien omat sovellutukset yksityisaluekylteistä ja kielloista.
Harmittaa, kun noiden tieden varrella olisi historiallisestikin mielenkiintoisia kätkön paikkoja.
Toisaalta kyllä nuo yleisetkin tiet Nimbyjen valtakunnassa (omakotitaloalueilla) ovat sellaisia, että niiden varteen ei mielellään kätköä ala laittamaan, vaikka muuten olisikin hyvät perusteet.

[pailakka]

Jos nyt oikein pykäliä tulkitsee niin tie on tie jos se löytyy Digiroadista. Ainakin sen pitäisi lain mukaan sisältää kaikki tiet.

[Tervas]

1.1. Yksityistien määritelmä
Yksityistiet ovat nimensä mukaisesti yksityisten kiinteistönomistajien ja muiden tieosakkaiden ylläpitämiä yksityisiä teitä. Vastaavasti yleisiksi teiksi kutsutaan valtion (Tiehallinnon) toimesta ylläpidettäviä yleisiä teitä. Kunnat puolestaan vastaavat asemakaava-alueiden katujen tekemisestä ja ylläpidosta.
Yksityistiet voidaan jakaa kolmeen ryhmään: kiinteistöjen omat tiet, sopimustiet ja toimitustiet.
1. Kiinteistöjen omat tiet
Yhden kiinteistön alueella kulkevia teitä, esim. tie isommalta tieltä talolle, viljelystie,
tie järven rantaan jne.
Vain yksityisessä käytössä eli käyttö on sallittu vain kiinteistön omistajalle tai haltijalle.
Maanomistajan luvalla tai luvallisella asialla ollessaan tie voi olla myös muiden käytössä.
Ylläpidosta vastaa kiinteistönomistaja itse.
Eivät kuulu yksityistielain piiriin.
2. Sopimustiet
Tien käyttäjinä ja ylläpitäjinä vain sopimuskumppanit. Sopimustie syntyy kirjallisella
tai suullisella sopimuksella, jolla jollekin kiinteistölle myönnetään tienkäyttöoikeus
(esim. tie venevalkamaan). Sopimus voi olla myös vastavuoroinen, esimerkkinä usean
kiinteistön alueella kulkeva tie, jota käyttävät kaikki tienvarren kiinteistöt.
Tällainen sopimus sitoo ainoastaan niitä, jotka ovat sen tehneet tai hyväksyneet sekä
heidän perillisiään. Sopimukseen perustuva tienkäyttöoikeus voidaan muuttaa pysyväksi
vain toimitusinsinöörin pitämässä toimituksessa (tierasite).
Tiet eivät kuulu yksityistielain piiriin. Ainoastaan tien lakkauttaminen täytyy tapahtua
yksityistielain mukaisesti.
3. Toimitustiet
Ovat jossakin virallisessa toimituksessa perustettuja teitä, kuten esimerkiksi yksityistielain
mukaisessa tietoimituksessa perustetut tiet, vanhan jakolain mukaisesti aikanaan
perustetut rasitetiet sekä yleisenä tienä lakkautetut ja tietoimituksessa yksityisiksi
teiksi muutetut tiet.
Ovat pääsääntöisesti vain tieosakkaiden käytössä, mutta käytännössä voivat palvella
myös yleistä liikennettä (esim. tiet, jotka palvelevat läpikulkureittinä).
Tieosakkaat vastaavat yhdessä ylläpidosta.
Tiehallinto tai kunta ei voi olla tieosakas (paitsi jos omistaa tien varrella olevan alueen).

Kuuluvat yksityistielain piiriin.
Voidaan jakaa edelleen kahteen luokkaan:
3a. Järjestäytynyt toimitustie: Asioiden hoitamista varten voidaan perustaa tiekunta.
Tällöin tiekunnan asioista päätetään tiekunnan kokouksessa.
3b. Järjestäytymätön toimitustie: Tiekuntaa ei ole perustettu. Tällöin tieosakkaiden
on oltava yksimielisiä tehtävistä päätöksistä.
Yksityistielain mukainen yksityistie ei välttämättä edellytä, että se on maastossa olemassa,
vaan oleellista on, että tieoikeudet ovat olemassa. Yksityistiehen voi siten kuulua myös osia,
jotka eivät ole enää käytössä. Esimerkiksi vanha metsittynyt tienpohja voi olla osa yksityistietä.
Käyttötarkoitukseltaan yksityisteitä on monenlaisia. Usein ne palvelevat vakituista tai vapaaajan
asutusta. Asuttuja yksityisteitä Suomessa on yli 100 000 km. Yksityisteistä on lisäksi
sanottu yksityistielain 5 §:ssä, että yksityinen tie voi olla myös polkutie tai sellainen tie, jota
käytetään ainoastaan talvisaikaan taikka pääasiassa metsätalouden edellyttämiä kuljetuksia
varten rakennettu tie (metsäautotie) tai muu vain tietynlaista liikennettä varten tarkoitettu tie.
Rakennettuja metsäautoteitä maassa on noin 120 000 km. Vähäisempiä metsäteitä, viljelysteitä
ja muita kiinteistöjen omia teitä on noin 130 000 km. (Selvitys yksityisteiden tienpidon
erilaisista toimintamuodoista, luonnos, LVM 2003). Vertailun vuoksi todettakoon, että yleisiä
teitä on noin 79 000 km ja katuja noin 25 000 km (Tilastokeskus 2003).
1.2. Yksityisteitä koskeva lainsäädäntö
Yksityisteitä on käsitelty mm. seuraavissa laeissa:
Laki yksityisistä teistä 15.6.1962/358
Yksityistielaki (YTL) säätelee periaatteita, joiden nojalla yksityisiä teitä ylläpidetään,
miten yksityistien osakkaiden oikeudet ja velvollisuudet määritellään ja muun muassa,
miten osakkaiden päätöksenteko toteutuu. Laissa säädellään lisäksi esimerkiksi valitusmenettelystä,
kuntien ja valtion tehtävistä yksityisasioissa, korvauksista ja tieoikeuden
perustamisesta. (Fagerlund: Tiekunta).
Valtioneuvoston asetus yksityisistä teistä 21.12.2000/1267
Asetus säätelee mm. tietoimitusta sekä valtion osallistumista tienpidon kustannuksiin.
Laki yleisistä teistä 21.5.1954/243
Laissa on säädetty yksityisen tien muuttamisesta yleiseksi tieksi samoin kuin yksityisen
tien ottamisesta yleisen tien osaksi (esimerkiksi yksityistiejärjestelyjen yhteydessä)
ja yksityisen tien liittymisestä yleiseen tiehen.
Parhaillaan on valmisteilla yleisistä teistä annetun lain korvaava uusi maantielaki. Se
ei kuitenkaan ole tuomassa erityisiä muutoksia yksityisteihin liittyviin säännöksiin.
Asetus yleisistä teistä 30.12.1957/482
Asetuksessa on säädetty yksityisen tien muuttamisesta yleiseksi tieksi.
Maankäyttö- ja rakennuslaki 5.2.1999/132
Laissa on säädetty kunnan oikeudesta yksityisen tien alueeseen (92 §): ”Jos yleiskaava-
alueella yksityisistä teistä annetun lain (358/1962), jäljempänä yksityistielaki, 1
§:n mukainen yksityinen tie tai tie, jonka maanomistaja on yhdyskuntarakentamisen
yhteydessä varannut tiealueeksi, sijaitsee sellaisella alueella, joka kaavan mukaan on
Seudullinen yksityistieverkon
kehittämissuunnitelma 21.12.2004
tarkoitettu liikenneväyläksi, kunnalla on oikeus korvauksetta panna kuntoon tiealue
siihen kuuluvine ojineen ja asettaa siihen johtoja sekä luovuttaa se yleiseen liikenteeseen.”
Asemakaava-alueella kunta saa omistukseensa katualueen, joka ei sille ennestään
kuulu, kiinteistönmuodostamislain mukaisella kiinteistötoimituksella (94 §). Maanomistajalla
ei ole oikeutta saada korvausta yksityistielain 1 §:n tarkoittamasta yksityistiestä,
jos tie osoitetaan asemakaavassa katualueeksi (104 §).
Tieliikennelaki 3.4.1981/267 ja tieliikenneasetus 5.3.1982/182
Tieliikennelaki ja –asetus säätelee mm. liikennemerkkien käyttöä. Tieliikenneasetuksessa
on säädetty myös yksityistien tai yksityistien varrella olevan kohteen opastuksesta.
Kiinteistönmuodostamislaki 12.4.1995/554
Yksityistielaissa on useassa kohdassa viitattu kiinteistönmuodostamislakiin mm. rasitteiden
ja tietoimituksen menettelyjen osalta.
1.3. Tienpitäjän vastuu
Tienpitäjän vastuulla tarkoitetaan vastuuta tien pitämisestä liikenteen edellyttämässä kunnossa
sekä vastuuta mahdollisesta vahingonkorvauksesta tapauksessa, jossa tiellä kulkijalle
on sattunut tieolosuhteista aiheutunut vahinko. Sekä vastuu yksityistien kunnosta että vahingonkorvausvastuu
perustuvat alla olevaan lainkohtaan. Vahingon sattuessa mahdollinen vahingonkorvausvelvollisuus
on tapauskohtaisesti harkittava; lainsäädäntö ei yksiselitteisiä
normeja tien kunnolle aseta.
Yksityisteitä koskevan lain 7 §:ssä sanotaan, että ”Tie on pidettävä sellaisessa kunnossa
kuin sen tarkoitus ja siitä tuleva hyöty edellyttävät ottamalla kuitenkin huomioon, ettei kunnossapidosta
aiheudu tieosakkaalle kohtuuttomia kustannuksia.” Yksityistielaki ei koske kiinteistöjen
omia teitä eikä sopimusteitä vaan ainoastaan toimitusteitä.
Tienpitäjän vastuu ei ole sopimuksin siirrettävissä. Myös silloin, jos tien kunnossapito on sovittu
jonkin toisen tahon hoidettavaksi, tienpitovastuu säilyy tieosakkailla.
1.4. Yksityisen tien käyttöoikeuden rajoittaminen
Yksityistielaissa on määritelty tien pitäjän oikeudet säädellä liikkumista tiellä. Lain perusteella
toimitustien pitäjä saa kieltää moottorikäyttöisellä ajoneuvolla ja hevosajoneuvolla tapahtuvan
liikenteen ulkopuolisilta. Yksityistien pitäjä ei kuitenkaan voi yksityistielakiin nojautuen
kieltää tiellä kävelyä, ratsastusta, pyöräilyä tai hiihtämistä. Sen sijaan esimerkiksi mopolla
ajon voisi yksityistien pitäjä yksityistiellä kieltää. Tiekunnalla ei kuitenkaan ole ilman kunnan
suostumusta em. kieltämisoikeutta, jos tiekunta saa valtion tai kunnan kunnossapitoavustusta
tai jos tie on hoitosopimuksella kunnan hoidossa.

"Tien käyttöä rajoittava kielto on annettava tiedoksi tien varrelle asetetussa selvästi näkyvässä kieltotaulussa tai ilmoittamalla kielto todisteellisesti sille, jota vastaan se halutaan saattaa voimaan."

[team_rmma]

Vielä tarvetta tarkentaa... Kieltääkö pelkkä yksityistie-merkki itsessään jo ulkopuolisen liikkumisen moottoriajoneuvolla vai pitääkö yksityistien lisäksi olla moottoriajoneuvolla ajo kielletty -merkki?

[Tervas]

Vielä tarvetta tarkentaa... Kieltääkö pelkkä yksityistie-merkki itsessään jo ulkopuolisen liikkumisen moottoriajoneuvolla vai pitääkö yksityistien lisäksi olla moottoriajoneuvolla ajo kielletty -merkki?

Ei kiellä jos k.o. tie saa kunnossapitoon kunnan tai valtion avustusta. Muussa tapauksessa tienpitäjällä on oikeus kieltää moottori- tai hevosajoneuvon käyttämistä kyseisellä tiellä. Pelkkä "yksityistie" -merkki on informatiivinen, eikä siihen liity rajoituksia.
Näin siis lain mukaan, omaan harkintaan jää mennäkkö vai eikö mennä jos tieltä puuttuu lainvoimainen ajokieltomerkki.

[Eniz]

Näin siis lain mukaan, omaan harkintaan jää mennäkkö vai eikö mennä jos tieltä puuttuu lainvoimainen ajokieltomerkki.

Monet kieltomerkeistä eivät käsittääkseni ole lainvoimaisia vaan näiden tien osakkaiden omin päin pystyttämiä. Mutta lainvoimaista kylttiä on pahuksen hankalaa erottaa omin päin pystytetystä vailla lainvoimaa olevasta kyltistä.

[iituska78]

Kannattaa myös muistaa, että tienhoitokunnalla/maanomistajalla on oikeus katkaista tie mikäli sen tarpeelliseksi katsovat. Näin esimerkiksi meillä (mieheni on tienhoitokunnan puheenjohtaja) kun yksityistien kunto ei kestä ajamista ympärivuoden. Tuon tien varresta löytyy kaksi kätköä, mutta ei sinne kannata ehdoin tahdoin mennä tietä pilaamaan ja rypemään auton kanssa silloin kun tie ei ole ajokunnossa.

Itse maalla asuvana haluan kyllä kunnioittaa toisten ihmisten yksityisyyttä. Hyvin harva tie enää mitään avustuksia saa maalla, se edellyttää pääsääntöisesti vakituista asumista tien varrella. Eikä ainakaan täällä pohjoisessa se ehto täyty kovinkaan monen yksityistien kohdalla. Meidänkin metsätiet on osittain ihan omin varoin tehtyjä. En kyllä herneitä nenään vedä vaikka niitä käytetään silloin kun tien kestää. Vaan ottaa kyllä pollaan ihan hulluna kun tiestö käydään rypemässä rospuuttoaikana pilalle.

Aika hyvä (ja kohtuuhintainen ratkaisu) on pyöränkuljetusteline. Siihen polkupyörä kiinni ja matkaa jatkamaan satulasta käsin. Maisemiinkiin ehtii kiinnittää huomiota. Itse kyllä välttelen noita yksityisteitä, koska olen lasten kanssa liikenteessä ja en kehtaa silloin kilometrisotalla kävellä/pyöräillä. Mutta olen itse ajatellut niin, että tämä on loistava harrastus ja haluan sen imagon sellaisena myös paikallisten silmissä pitää. Tosiasia on, ettei näin pienellä paikalla kätkö(kään) pysy kauaa salassa, joten tein paikallislehteen jutun, jossa kerroin harrastuksesta. Lisäksi pyrin käymään omilla kätköilläni pari kertaa kuussa, jolloin tsekkaan ympäristön, teiden kunnon ja samalla toki kätkönkin. Ideana on, että tästä ei olisi harmia kellekään niin silloin kätkötkin saavat olla rauhassa. Näillä seuduin nimittäin kulkee niin paljon asiattomiakin kulkijoita, että nykyään katsellaan aika pitkään selittämätöntä autorallia. Parempi että tietävät kyseessä olevan kätköilyn.

[Eniz]

Kannattaa myös muistaa, että tienhoitokunnalla/maanomistajalla on oikeus katkaista tie mikäli sen tarpeelliseksi katsovat...

Mihin tämmöinen oikeus perustuu? Tien katkominen ei käsittääkseni ole mikään musta tuntuu juttu, vaan siitä on paljon pykäliä jopa lakiin kirjattuna.

[iituska78]

Lakiin ja asetuksiin. Mutta tämä kyseinen tie ei siis ole mikään yleinen tie vaan yksityinen tie jossa on satoja osakkaita, jotka maksavat tien kunnossapidosta tienhoitokunnalle. Tiemaksu on lakisääteinen mikäli tietoimitus on tehty eikä siitä pääse luikertelemaan eroon millään (no todistamalla että kulkee omistamalleen maapalalle muuta kautta vaan se nyt ei liity tähän).

Mutta yksityisteiden osalta tienhoitokunta voi esimerkiksi määrätä tienkäyttömaksun myös muille tienkäyttäjille kuin osakkaille. Tällöin vaikkapa metsästysseura joutuu maksamaan siitä, että jäsenet saavat käyttää tietä metsästäessään. Periaatteessa tällaisen maksun voisi osoittaa myös geokätköilijöille, mikäli he tietä käyttävät. Tosin se on aika vaikeaa (käytännössä mahdotonta) kun siellä ei mitään Pikku-Mattia ole rahastamassa kaikkia tiellä kulkevia. Eikä tää ole sillätavalla järjestäytynyttä toimintaa että jossakin olisi yhdistys, jolle laskun voisi laittaa.

Tässä vielä viesti, jossa on tiivistetty hyvin asia, löysin pikagooglauksen perusteella, mutta juurikin näin asia on (http://keskustelu.suomi24.fi/node/876271). Tämän voipi halutessaan tarkastaa Finnlexistä, mutta aikapaljon me ollaan tämän pj:n toimen sivuituotteena asioita jo selvitelty ja juuri näin asian laita on:

Yksityistiellä saa liikkua seuraavasti.
a) Tieosakaat jos tieoikeus on virallisesti perustettu maanmittaustoimituksessa tai kunnan tielautakunnan päätöksellä (eli tieosakkaat on määrätty)

b) Sopimukseen perustuvalla tieoikeuden kohdalla kulkuoikeus määräytyy sopimuksen perusteella

c) Jos sopimustakaan ei ole niin tietä saa käyttää maanomistaja (ja hän saa myös määrätä kuka muu saa käyttää tietä)

Muilta käyttäjiltä saa tien sulkea muutamin poikkeuksin josta myöhemmin.

Suomen laki (tarkemmin Laki yksityisistä teistä) määrittelee yksityistien tieksi joka ei ole yleinen tie tai katu. Yleinen tie on tiehallinnon hoidossa oleva tie (jolla on mm. tiennumero) ja kadut ovat asemakaava-alueen liikenneväyliä jotka kunta ylläpitää. Kaikki muut tiet ovat yksityisteitä.

Jos yksityistie on perustettu maanmittaustoimituksessa tai kunnan tielautakunnan päätöksellä niin samalla on määritetty tarkasti ketkä saavat käyttää tietä (ja he myös kustantavat tienpidon). Muilta kulkijoilta voidaan periä tiemaksuja. Satunnaisia kulkijoita varten tie voidaan sulkea (eli laittaa lukittava portti). Poikkeus on jos yksityistie saa kunnalta tai valtiolta avustuksia jolloin tietä ei saa sulkea.

Mitään matkamäärää ei ole mitä saa toisen yksityistiellä ajaa.

Yksi ihan hyvä nettiosoite on jossa kerrotaan varsinkin yksityistietoimituksesta on seuraava:
http://www.maanmittauslaitos.fi/D

Lisäksi voi olla ihan valaisevaa katsoa finlexsistä ( http://www.finlex.fi ) yksityistielakia.

Tässä keskustelussa on unohtunut kokonaan, kuka sen tien ylläpidon oikeasti maksaa. Kaupungissa ei ehkä tule ajateltua, mutta yksityistie tarkoittaa myös sitä, että sen ylläpito maksetaan yksityisesti: sorat, lanaus, routavaurioiden korjaukset, ojitukset, pengerten siistimiset. Tämä ei ole ilmaista, meillekin tulee satojen eurojen laskuja vuodessa useammasta tiestä. Pieni geokätköily ei mua ainakaan haittaa, vaan jos joku %¤#"& käy siellä hiekkatiellä kielloista huolimatta rypemässä rospuuttoaikana, pilaa tien ja aiheuttaa satojen (pahimmillaan tuhansien) eurojen kustannukset tienhoitokunnalle (ts. osakkaille), ei naurata yhtään. Jokaisella toki on velvollisuus korjata aiheuttamansa vauriot ja taloudelliset tappiot vaan harvapa sinne yhteystietojaan jättää rikotun kohdan viereen puunoksalle killumaan. Ja tuosta mainitusta teiden tukemisesta, kannattaa googlata netistä, mitä tukia yksityistelle nykyään maksetaan. Käytännössä avustuksia on leikattu niin ettei niitä makseta ollenkaan erittäin suuressa osassa Suomea.

Olenkin vahvasti sitä mieltä, että jos kätkön tekee tällaisen tien varteen, pitäisi myös kyetä päivittämään kätkökuvaukseen, milloin tiellä pystyy ajamaan. Ja pystyykö ollekaan: tämän saa selville soittamalla tienhoitokunnalle ja selvittämällä, onko satunnainen käyttö sallittua. Mikäli ei tätä halua tehdä, voi kätkökuvauksessa kehottaa jättämään auton parkkiin ja jalkautumaan.

[Eniz]

Siis jos ajan yksityistietä ja siellä on monttu ja autoni menee rikki en voisi hakea korvauksia tienpitäjältä?
Yksityisteiden merkitseminen on erittäin vaihtelevaa. Kaupungeissa tulee usein kaupungin pystyttämä liikennemerkki eteen joka kertoo että yleinen tie päättyy. Ennen muinoin saattoi päätellä tien yleisestä luonteesta jotakin, jos sillä oli oma katukilpensä tai tienviittansa. Nykyään noita tielaitoksen tms. pystyttämiä katukilpiä on ilmeisesti aivan yksityisteidenkin varressa.

Oman tiensä saa varustaa puomilla ja portilla, mutta hankaluuksia ja jopa kuolemantapauksia on aiheuttaneet, tien poikki viritetyt kettingit ojat sun muut ansat, niiden asettajat on poikkeuksetta laitettu oikeuteen ja yleensä vielä tuomittukin.

Laissa yksityisteiden käytöstä on paljonkin asiaa, mutta käytännössä korvauksia yksityisteiden käytöstä maksavat lähinnä metsäyhtiöt ja puolustusvoimat, nekin lähinnä aiheutetun haitan tai vahinkojen perusteella. Samoin rallikisat ovat joillekin tiekunnille rahasampo. Metsästysseurat ja esim. venevalkaman vakiokäyttäjät saattavat suostua maksamaan suosiolla.
Elleivät maksa niin ei ole paljoa tehtävissä, se puomi on vähänkin vilkkaammalla tiellä melko huono vaikka laillinenkin vaihtoehto. Poliisia tuskin saa hätiin, ei edes siinä vaiheessa kun yksityistien osakas alkaa ammuskella autoja hirvikivääreillä ja haulikoilla.
Joillakin yksityistiellä on kameravalvonta, tästä pitää ilmoittaa etukäteen, mutta vaikka sen kameratolpan virittäisi, niin ei ole mitään lakiin perustuvaa oikeutta lähetellä laskuja kuten peltipoliisitolpista. Tai siis varmaan on oikeus lähetellä laskuja, mutta laskun saajalla ei ole maksamiseen velvollisuutta. Oikeuteen asti tuollaisen kameravalvonnan kanssa voisi lähteä lähinnä tapauksissa, joissa tielle on tuotettu vahinkoa.

Varmaan paras keino rahastamiseen olisi virittää puomi, joka nousee maksullisella tekstiviestillä, ja osakkaiden osalta maksuttomalla. Tällaista tuskin kannattaa ihan joka paikkaan harkita.

Vaikka joku väärin perustein ajelisi yksityistiellä olematta tien osakas, niin melko vaikeaa on saada tätä edesvastuuseen vaikka tämä ajelisi päivittäin. Muinaisuudesta tiedän tapauksen kun mökkitiemme yksi maanomistaja, joka ei ilmeisesti itse edes maksanut tiestä, koska hänellä ei ollut kiinteistöä siinä niemessä vaan lähisaaressa vuokrasi vielä venelaituristaan paikkoja muillekin joilla oli mökki samassa saaressa. Tiekunnan osakkaita oli parikymmentä kesämökkiläistä ja saarelaisia oli yli puoli tusinaa. Venevalkaman käyttäjät eivät suostuneet maksamaan, ja mitään ei voitu tehdä. Silloin tie sai jonkin verran rahaa yhteiskunnalta.


Minulla ainakin karisee kätköilystä iloa ja hupia huomatessani että autoilu ei karttaan merkityistä teistä huolimatta ole edes jonkun mielestä toivottavaa kätkön luokse pääsemiseksi.

Toisaalta harmittaa kätköt, joiden luona/lähistöllä ei ole luontevaa parkkipaikkaa ja tästä ei ole mainintaa.

Laillisuus näkökulma on vain yksi näkökulma, jos se on laillista se ei aina ole suotavaa. Varsinkin maalla, yksityistiellä polkupyöräilevät herättävät autoa enemmän kauhistusta alkuasukkaissa.

Laji on melko jenkkiläinen ainakin gc.comissa. Kätköön ei näemmä edes voi laittaa atribuuttia autojen suhteen, auto lienee oletus, sillä monen muun kulkuvälineen suhteen artibuutteja voi asettaa:
Bicycles
Motorcycles
Quads
Off-road vehicles
Snowmobiles
Horses

Minulle olisi ainakin iloa yksityistiekätkölistasta, koska kuvauksissa noista ei juuri puhuta. On jopa loggauksia että: "maavaraa autossa riitti, joten tämä oli drive-in kätkö." Siis sellaisessa kätkössä, jota viittä kilometriä lähemmäksi en itse edes lähtenyt kieltomerkkien takia lähestymään.

Olenkin vahvasti sitä mieltä, että jos kätkön tekee tällaisen tien varteen, pitäisi myös kyetä päivittämään kätkökuvaukseen, milloin tiellä pystyy ajamaan. Ja pystyykö ollekaan: tämän saa selville soittamalla tienhoitokunnalle ja selvittämällä, onko satunnainen käyttö sallittua. Mikäli ei tätä halua tehdä, voi kätkökuvauksessa kehottaa jättämään auton parkkiin ja jalkautumaan.

Samaa mieltä, nyt on Haaskista ikävä, jonkun kun pitäisi tehdä lista näistä erikoisella tavalla polkupyöräilyä suosivista kätköistä.

[sparris]

Osaakos joku ottaa kantaa siihen mikä on lain mukaan tie? En ole saanut tuohon selvyyttä yrityksistä huolimatta.
Sen ymmärrän ettei motoura sitä ole, mutta missä raja menee?

Tie määritellään Tieliikennelaissa seuraavasti:

... yleistä ja yksityistä tietä, katua, rakennuskaavatietä, moottorikelkkailureittiä, toria sekä muuta yleiselle liikenteelle tarkoitettua tai yleisesti liikenteeseen käytettyä aluetta.

Eli asia on erinomaisen epäselvä. Jos motoura on sellainen, että paikallinen maastoautokerho sitä yleisesti käyttää reittinään kerhotalolta Shellin baariin, niin sitten se alkaa olla jo siinä rajoilla, että kyseessä on tie, vaikka sitä alunperin ei sellaiseksi olisi tarkoitettu.

[AFTM#4]

"Mistä saa varmuuden että kyseessä yksityistie ettei vaan olisi rakennettu verovaroin kuitenkin ja merkki lykätty tienposkeen!"
Tästä lyhykäisyydessään oli kyse!
Suomessa on melkoisesti tieverkostoa jota ei tiehallintolaitos enää halua ylläpitää ja "antavat" sen toisten aurattavaksi ja "omistukseen"? No varmasti helppo alkaa "ylläpitämään" verovaroin valmistettua tietä!

Täysin itse valmistettu tie on täysin toinen juttu ja sen huomaa oikeasti ja sitä tietä ei välttämättä edes HALUA ajellakkaan...

Kunnialla kuitenkin haluan toimintaan suhtautua ja edes vedota kätköilijä merkkiin joka autossa sekä hihassa, koska siitäkin voi tulla kirosana lopulta kun toimitaan välittämättä merkeistä. Ehkä hiljaa yössä ...heh.....