Geocache.fi

Minulle on opetettu tällaista: Kyyn sujauttaman myrkyn määrään vaikuttaa se, kuinka pitkä aika siitä on kun yksilö on saalistanut eli käyttänyt myrkkyä. Sitä kertyy pikkuhiljaa, joten on oikeastaan tuurista kiinni minkälaisen annoksen puremasta saa.

Omakohtaista kokemusta puremasta ei ole, mut ei liian kevyesti kannattais niihin suhtautua.. Ehkä muutoin terve työtoverini oli allerginen tai sai kunnon latauksen tai mitä lie, mut vietti kaksi viikkoa sairaalassa ja toisen niistä teholla saatuaan pureman...

Juu ei kannata liian kevyesti suhtautua asiaan. Itse ensin mietin että tarviiko lähteä lääkäriin mutta sitten varmuuden vuoksi päätin mennä koska jonkin verran allergioita. Onneksi selvisin vähällä ja koipi on ihan hyvässä kunnossa eikä mitään vakavaa ole ilmentynyt. Tästä eteenpäin kyllä heti menen lääkärille jos sattuu pureman saamaan jollain kätköllä rymytessä. Ei kannata riskeerata

finnranger kirjoitti:Niitä voin muutenkin suositella, erityisesti (Suomen) armeijan maihareita. Pitävät vettä, eivät hiosta (hirveästi, helteellä toki), tukevat nilkkaa, pohja pitää, kestävät.

Mitäs maihareita tornifirma nykyisin käyttää? Kun itse olin siellä (II/04), oli perusmaihereita kahta mallia: karmeita Jalaksen tekeleitä ja Sievejä, jotka sentään olivat edes jalan muotoisia. Sitä en muista, olivatko nuo Sievit samanlaisia tukemattomia letkuja kuin kaikki siviili-Sievitkin, kun en edes tainut siihen aikaan omistaa mitään järkeviä vertailukohteitakaan.

Kiinnostusta on, koska tässä saattaisi itselläkin olla tarvetta päivittää kätköilyssäkin käytettävää jalkinetta. Viime aikoina kätköily on mennyt enimmäksen nyt kai reilun parin vuoden ikäisillä Lowa Renegade GTX Mideillä tjsp, mutta pidempivartisia on alkanut kaivata erityisesti kivikoissa ja kahluupaikoissa, etenkin jos sattuu painavampi rinkka olemaan selässä. Jotta ei menisi aivan offtopiciksi, niin tokihan pidempivartisista olisi hyötyä kyiden kannalta. Tähän asti olen luottanut enimmäkseen varovaisuuteen ja riittävään tömistelyyn. Eipä ole kyllä kätköillessä kyykontakti ollut ainakaan tietoisesti lähellä kuin kerran ja silloin apuna oli vauhdikas loikka takaisin tulosuuntaa kohti.

Nuo Lowat ovat kyllä osoittautuneet hyviksi kengiksi kestävyyden osalta, on niitä jonkin verran tullut kiviin kolhittua suunnasta jos toisestakin ja vettäkin on tullut niille näytettyä liikaakin, esim. pari viikkoa sitten tutustutin toisen kengän vahingossa liiankin tehokkaasti Kilpisjärveen. Ei riittänyt silloin kyllä kengän vedenpitävyys, kun sukkaa pitkin meni vettä. Niitä voi suositella ainakin oman kokemuksen perusteella yleiskengiksi siellä, missä lyhyehkö varsi riittää.

Itse näin kesällä yhden kyyn. Se oli osin kiven alla, mutta sain siitä kuvan. Kun yritin kuvata kiven päältä niin se oli livahtanut karkuun.

Jostain sellaista tietoa tarttunut, että aikuinen kyy ei tuhlaa myrkkyä, vaan pystyy annostelemaan sitä. Nuori kyy ei ole vielä oppinut annostelemaan myrkyn määrää, vaan sitä tulee sitten vähän reilummin. Siis todennäköisemmin pienen kyyn purema olisi pahempi, kuin suuren. Saattaa kyllä olla vanhaa tietoa, taikka sitten aivan väärääkin.
Sellaista olen myös lähiaikoina lueskellut, että nyt loppukesästä kyyt saattavat liikkua missä vain. Kyyn reviirin tosin sanotaan olevan parin kilometrin luokkaa.
Kengistä sen verran, että minä olen pääasiassa pärjännyt kotimaisilla lyhytvartisilla turvajalkineilla. Ei niistä kyllä vedessä kahlaamiseen ole, mutta kun matkat ovat korkeintaan muutaman km:n luokkaa, niin kyllä niillä on sadekelilläkin pärjännyt.

LJK-malli on mulle ollut sopivin, miinuksena tietty hidas puettavuus kun ei ole pikakoukkuja. Esim http://www.maanpuolustusyhtio.fi/Publis ... code=22100

M91:stä lähti pohjat irti viiden vuoden jälkeen. Toiset vastaavat on koeajossa mutta viimeksi sain niillä kynnet irti. Omaa käyttövirhettäkin oli sukkien muodossa.

Mulla on ollut vaellus- ja osittain kätköilykäytössä Haixin Airpower P9 Desertit. Saksasta ostettuna 180€, mutta saa ilmeisesti täältäkin nykyään samoihin hintoihin. Ulkomailta ostetuissa ei takuu pelaa Suomen myyjän kautta, mutta toimi ainakin suoraan valmistajan kanssa. 1. parin kanssa oli läpikastuvuus ongelma, vaikka pitäisi olla gore texiä (olemassa myös kalvotonta mallia). Tehdas lähetti sarjanumerokyselyiden jälkeen tilalle uudet. Vuotavatkin ovat vesitiiviit nahkarasva käsittelyn jälkeen. Ainoo miinus, että kunnon pakkasella lumella tappoliukas.

Vaikka kyseessä onkin vakava asia, tässä pieni kevennys:

http://www.youtube.com/watch?v=Ab7LRcBv ... re=related

Oikeasti kyypakkauksen vaikutus käärmeenpuremassa on käsittääkseni aika vähäinen, ja huomattavasti parempi turva on puhelin jossa täysi akku, siis mikäli on yksin liikkeellä. Käärmeenpureman jälkeen kyseinen raaja pitäisi saada liikkumattomaksi jotta myrkky leviää hitaammin. Jalkaan pureman tilanteessa tarkoittaisi että maastosta ei tulla pois itse kävellen.

Kyitä tulee nähtyä kyllä lähes joka vuosi, mutta yleensä molemminpuolinen kunnioitus pitää välimatkan riittävänä.Toistaiseksi on sattunut vasta yksi läheltä piti-tilanne, sekin lapsena paljon ennen geokätköilyaikaa.

Voidaan varmaan sopia ettei piiloteta kätköjä käärmeenpesiin?

http://www.geocaching.com/seek/cache_de ... 0c803bae88

Urbaanit Natura 2000-alueet: eilen ainakin kolme kyytä. Isoin ei edes osannut pelätä, vaikka koitin sille tömistellä. Juuri kun harkitsin purkin poimimista huomasin sen vierellä vielä yhden kyysykerön, joka hävis jonnekin apuvälinettä etsiessäni. Kun sitten palautin purkin takaisin apuvälineen kanssa, huomasin että purkin paikalla taisi olla vielä pikkukyy puoliksi maahan hautautuneena..olisin varmaan tullut purruksi, jos olisin paljain käsin purkin logannut. Ko. purkkia ei kannata etsiä ilman saappaita ja muita asiaankuuluvia vermeitä!! Paikalla lienee talvehtimisalue ja etenkin nää syksyt ja keväät lienevät juuri aikoja, jolloin niitä saattaa tavata enemmänkin kerralla.

Tänä kesänä on tullu muillakin kätköillä käärmeisiin törmättyä. En pode ylitsepääsemätöntä käärmekammoa, pärjään niien kanssa kyllä, mutta yllätetyksi en halua tulla. Mokomat osaavat kyllä tehdä itsensä liki näkymättömiksi.

Mitä käärmeiden myrkyihin tulee, niin asia on varmaankin juuri niin että pienet kyyt eivät tosiaan osaa vielä säännöstellä myrkkyjään..toisaalta käärmeen koosta ei voi myrkyllisyydestä päätellä paljoakaan. Siihenhän vaikuttaa myös se miten kauan käärme on joutunut paastoamaan edellisen aterian jälkeen.Vasta aterioineen (myrkkyä käyttäneen ) kyyn myrkky on melko laimeaa toisin kun sen, joka on paastonnut viikko tolkulla....

Kyitä on tullut kätköillessä vastaan... Itsestäni en ole niin huolissani, muuta kun tuon koirani kanssa yleensä kätköilen... Ja muutamia kertoja olen reilustikkin kietänyt paikat missä voisin olettaa kyitä majailevan. Mitään ei ole onneksi vielä sattunut!