Miksi kätköilette?

[pipsa]

löytäminen on kivaa ja tilastot on vielä kivempia...voi harrastaa silloin, kun siltä tuntuu, ei ole suorituspaineita
kavereiden kanssa reissussa vaikka, kun enivei poiketaan kahville, kyllä ne jaksaa odottaa, kun yhden purkin samalla hakee.

[KossuEikka]

No tämähän on kätköilijä JYLPPY {nykyään perässä & H} "vika" Hän meille alkoi puhua omituisesta pakastepurkkien etsinnästä heinäkuussa 2009 löydettiin ekasena vilppulan rautatieasema ja siitä se ajatus sitten lähti ja vei mennessään eli siis siksi kätköilemme koska tää on niin kiva yhteinen harrastus

[nieppi]

mukavaa ajankulua.
Tykkän liikkua milloin matkailuautolla, milloin prätkällä yksin tai pojan kanssa. Kätköily on mukava yhdistää tuollaiseen matkailuun tai kotinurkillä pyörimiseen ja kaiken hyväksi tulee käytyä paikoissa joihin luultavasti muutoin ei tulisi mentyä.
Olen joitan kätköjä kirjannut sivuilleni
http://www.nieppi.com/n/?cat=1765
On tää vaan mukavaa...

[Quukkeli]

Asiallisen näköinen kulkupeli talvikätköilyyn tuo nopedi, tuossa on jo asennetta (peukku)

[IhmisAnkka]

Niin, miksi kätköilette?

Olen lintuharrastaja ja linnuissa on kätköilyn parhaat elementit mukana. Ennen kaikkea voi liikkua luonnossa niin että on päämäärä. Laiska kun olen, ei tule lähdettyä luontoon sen luonnon itsensä vuoksi. Sitä paitsi, minä jo tunnen linnut, 99,99% tapaamistani linnuista ei tuo minulle haastetta laisinkaan.
Kävipä niin, että tämän kaupungin yrittäjä tykkää järjestää pyörärasteja. Muutaman kerran olen käynyt ne rastit kiertämässä, eikä niissä ole minulle haastetta. Sitten eksyin geocaching.com sivustolle, josta helposti sain haettua, mitä purkkeja minun omalla paikkakunnallani Hangossa on ja oho, niitähän oli ihan kivasti. Lähdin sitten kiertelemään niitä. Paras juttu tässä tietenkin on se, ettei kätköily edes mitenkään estä lintuharrastusta, päin vastoin, se edistää sitä. Lintuaiheiset mystit olivat ekoja mystejä, jotka sain ratkottua. Silloin, kun ei ole lintuharrastusmoodissa, esimerkiksi kun on jossain kaupungissa toimittamassa jotain asiaa, voi poiketa rutiinista ja etsiä kätköjä.

[TeamLeppis]

TeamLeppis lähti puuhaan mukaan hiukan vahingossa... Vuosi sitten pääsiäisenä olimme SaMaSi3 :n porukan kanssa meillä ja päätettiin käydä vilkaisemassa yhtä kätköä, kun kerta naapurissa oli...

Sitten se lähti vähän lapasesta, kuten tapana on. Ensin sitä tuijotteli että milloin ensimmäinen 100 menee rikki. No, kun ensimmäinen mysteerikin oli ratkottu niin olikin jo olo, että ei tuota löytöjen määrää oikeasti voi tuijottaa. Koko muu huvi menee silloin ohi. Kaikkein mahtavinta on ollut huomata, että omilla kotinurkilla ja sen ympärillä on mitä upeampia paikkoja joissa ei aiemmin ole tullut käytyä. Ja sitten historia! On ollut aivan upeita kätkökuvauksia, missa kerrotaan jotain sellaista siitä paikasta jossa kätkö on, jota ei tosiaa muuten tulisi mistään luettua. Niitä on ollut todella mukava löytää.

Perheelliselle on tärkeää että harrastus on tasapainossa muun elämän kanssa joten mihinkään älyttömiin ftf -huntteihin ei yksinkertaisesti halua osallistua. Vaikka luuri piippaisi niin sitä osaa jo ajatella, että taas on jossain upea purkki haettavissa, mutta vasta sitten kun muuten ehdin! Välillä on mukava suunnitella kunnon reitti jota autolla päästelee. Koko perheelle evästä mukaan, muksuille dvd :t ja pelit välimatkoille, niin jo tulee kiva reissu kun saa kierellä pitkin poikin Suomen maata.

[Hemppu01]

Vastaus: Aika monestakin syystä. Liikunta ja ulkoilu on lähellä sydäntä ja sitähän tässä lajissa tulee ihan huomaamatta. Näkee ja kokee enemmän ja vähemmän hienoja paikkoja ja ennen kaikkea tulee käytyä sellaisissa paikoissa, joihin ei ikinä kuuna päivänä tulisi ehkä muuten mentyä. Välillä jopa joutuu oman mukavuusalueensa ulkopuolelle - jälkikäteen kicksit tulee siitäkin Eikä siinä vielä kaikki. Kaiken kukkuraksi olemme saaneet tämän lajin kautta ihan mielettömän hyviä ystäviä - suorastaan kavereiden aatelia.

[Hamytin]

Monet syyt täällä on jo mainittukin.

Alunperin innostuin tästä, kun tuttava harrasti.
Jo ensimmäisellä kesälomareissulla pohjoiseen tuli selväksi, että tämän harrastuksen kautta näkee paljon sellaista, jota ei muuten näkisi. Olen myös kätköilyn kautta tutustunut nykyiseen kotikaupunkiini tarkemmin kuin olisin ilman sitä tehnyt.
Tämä harrastus saa myös laiskan persukseni liikkeelle.

Ja viimeisin ihanuus näin 1-vuotiaan geotoukan äitinä on se, että kun lähtee kätkölle, todellakin pää nollaantuu kun pitää keskittyä siihen mitä tekee.
Ja jos vielä valitsee hiukan syrjäisemmän kätkön, on hiljaisuuskin hetkeksi taattua.

[Alvater]

- ensimmäisen kerran kätköillessäni satuin valitsemaan purkin, joka piilotus oli juuri sellainen kuin minulle sopii (huom. kyseessä ei ole ensimmäinen logattu löytöni).
- koirallani todettiin lonkkavika ja jouduin jättämään varsinaisen koiraurheilun sivuun. Piti kuitenkin keksiä jotain yhteistä tekemistä... Kätköilemään voi ottaa koiran mukaan ja samalla ulkoilu saa uusia suuntia.
- kätköily houkuttaa käymään paikoissa, joissa en muuten kävisi. Se on myös opettanut minulle mielenkiintoisia asioita lähiympäristöstäni.
- tykkään ratkoa ristisanoja yms. aarteenetsintäpeli on aivan minun juttuni.
- kätköillessä ei tarvitse kilpailla. Okei, jotkut jahtaa ekoja löytöjä ja haastepurkkeja, mä olen tehnyt periaatepäätöksen, etten semmoisiin lähde ressaamaan.
- kätköilyä ei ole sidottu aikatauluihin. Voin lähteä etsimään purkkeja silloin, kun ei ole muuta tekemistä.

[laulujoutsen]

Kätevä houkutin saada lapset pois tiesikan ja tv:n äärestä ulos liikkumaan. Myös omien kätköjen tarkistaminen saa lapset liikkeelle ja sitten ne jo painelevatkin pitkin metsää eivätkä halua lähteä kotiin. Pyörä yms.retket saa uutta juonta kätköilyn ansiosta ja myös tutussa talvilomapaikassa tuli tänä talvena etsittyä kätköjä, mukava lisä lomailuun. Kätköilyn merkeissä tulee käytyä sellaisissa paikoissa, joissa ei muuten tulisi käytyä ja löydetään hienoja luontokohteits, joita ei muuten tulisi nähtyä. Aivonystyröitäkin tämä harrastus kivasti jumppaa ja tulee opittua uusia asioita ainakin geologiasta, historiasta ja biologiasta, kun erilaisia kätkövirityksiä ratkoo. Todella hyödyllinen harrastus eikä kovin kalliskaan, jos ei hienoimpia laitteita itselleen vaadi.

[geo-sampo]

Ensimmäinen ajatus, otsikon kysymykseen vastaukseksi oli, 'Etten ole miettinyt moista'.
Sehän ei olekaan totta, vaan olenhan sitä miettinyt monet kerrat räntäsateessa, pakkasessa ja tuulessa ja viimassa, sormet jäässä ja vaatteet märkänä. Nämä ajatukset on sitten väistyneet jälkeenpäin, johonkin löytämisen tunteeseen tai maisemien hämmästelyyn.. tai johonkin. En ole ilmeisesti saanut vielä vastausta kysymykseen, joten sitä odotellessa,
-jatketaan kätköilyä.

[JekkuRyhmä]

Hitusen samoilla linjoilla kuin edellinenkin kanssa kätköilijä. On sitä monta kertaa tullut mietittyä, että miksi ihmeessä olen täällä kylmässä ja märässä ettimässä jotain hiton pakasterasiaa, mutta kun sieltä on päästy kotio tai saatu se oivalluksen tunne "me tehtiin se/me löydettiin se" niin moiset ajatukset on mennyt menojaan.

Loppupelissä luonto ja siellä oleminen on aina ollut lähellä sydäntämme sekä lenkkeily/vaellus luonnonhelmassa kauniilla säällä on jotain mitä ei voi esimerkiksi rahassa mitata, joten ehkä siksi kuitenkin kätköilemme. Samasta syystä emme myöskään aivan kauheasti "rakasta" näitä city-kätköjä vaan mieluummin etsimme niitä luonnosta, vaikka kyllä myös kaupunki kätköt etsimme pois kartalta, etenkin sellaiset ovat näistä niitä kiinnostavampia mitkä esittelevät jotain upeaa maisemaa/paikkaa

Tämä on mukaansa tempaava, hauska ja molempia tyydyttävä harrastus ja ainoa mistä saa hyvänolon tunteen housut jalassa

[pienipaha]

Mä rupesin kätköilemään vahingossa, kun pari kertaa kaverit otti mut ja koiran mukaan kätköille. Varsinainen koukkuuntuminen tapahtui, kun kaveri halusi pari viikkoa sitten hakea täältä Tallinnasta pari kätköä ja toinen niistä oli 100 metrin päässä mun kotoa. Kätköltä löytyi Liivimaan sodan muistomerkki keskeltä pusikkoa. Mä olen siitä kohtaa kulkenut ties kuinka monta kertaa ohi eikä mulla ole ollut siitä hajuakaan

Vastaus kysymykseen miksi kätköilen on, että pääsen tutustumaan paikkoihin ihan eri tavalla. Tulee nähtyä paikkakuntia paljon laajemmin kuin pelkästään keskustoja ja puistoja. Samalla saan ulkoilutettua koiraä ja kameraa kivoilla lenkeillä, kun tepastellaan kätköilemässä, kuvailemassa ja ihmettelemässä.