Huomenta (oli vielä aamu kun aloitin...),
Tiedän että olen aika uusi kätköilijä, ensimmäinen purkki löytyi tämän vuoden toukokuun lopussa, joten en tietenkään voi tietää miten meni kun Aatami piilotti Eevan eväsrasiaa ensimmäistä kertaa; minkälainen vinkki Aatami antoi, ja miten Eeva lähestyi piilopaikkaa! Mutta sen ainakin tiedän että kätköilijöitä ja kätköjä on tullut vuosi vuodelta lisää, ja sen kautta tulee tottakai uusia kätköilytapoja. Kun itse lähdin ensimmäistä kätköä hakemaan, kukaan ei kertonut miten pitää tehdä, joten päätin itse laittaa kengät jalkaan ja lähteä kävelemällä kätköä kohti. Olisin tietysti voinut ryömiä, hyppiä tai jotain muuta, mutta kävely oli mulle sopiva tapa! Lapsi olisi ehkä juossut, ja jopa kiipeillyt vähän puissa, minä en.
Jos alkuperäistä ideaa etsii, niin eikö ollut sillai että "Piilotin purkin, onko sun GPS niin tarkka että löydät sen?", ainakin niin minä olen kuullut! Se että sen jälkeen on tullut se lisäys että esitellään jotain hienoa paikkaa, ja siihen vielä pitkä ja selittävää kätkökuvaus, on tottakai hyvää. Se mikä on hieno paikka ja hyvä kätkökuvaus on makuuasia. Mulle yksi paikka voi olla "se ihana ja kaunis paikka missä suutelin ensimmäsen tyttöystäväni ensimmäistä kertaa, oih miten ihanaa" ja sulle sama paikka voi olla "kamalan leirintäalueen haiseva ulkohuussi". Jos minä piilotan sinne kätkön, laitan hienon purkin, mutta en sitten uskalla kätkökuvauksessa kirjoittaa mitä siellä oikeesti tapahtui, niin paikka ja kätkö on mulle kuitenkin ihana ja kaunis, sulle ei ja kirjoitat lokiin "kamala paikka" (oisit varmasti kirjoittanut vaikka kuvauksessa kirjoittaisin sen oikean syyn). Jos piilotan purkin luonnonkauniiseen paikkaan, aurinko on laskemassa kun löytäjä saapuu paikalle, ai niin ihanaa, mutta sitten löytäjä kompastuu ja käsi menee poikki ja voi olla että hänkin kirjoittaa lokiin "kamala paikka". Kätköjä ja kätköilijöitä löytyy monenlaisia ja jokainen kätkö ei kaikille sovi, mutta jokaiselle varmasti löytyy jotain! Loggauksiin vaikuttaa myös se millä mielialalla oli kun kävi kätköä etsimässä, ja se että onko tottunut kirjoittamaan ja minkälainen runoilija on. Vaikka kätkön paikka olisi ollut maailman kaunein, niin väsynyt kätköilijä ei sitä ehkä huomaa. Kätköilijä ei välttämättä ole väsynyt siksi että on käynyt liian monella kätköllä siinä päivänä, vaan on myös mahdollista että on käynyt anopilla kylässä ja halusi ottaa yhden kätkön matkalla kotiin vaikka on väsynyt. Ja voi myös olla semmonen tilanne että kätköilijä huomaa että on mahtava paikka, ihastuu siihen, ottaa kymmeniä valokuvia, mutta tietokoneen ääressä ei löydy riittävän kauniita sanoja joten kirjoittaa "KK!". Huomaa ettei ollut "KK" vaan "KK!" huutomerkillä! Elikkä ihan jeeeees! Ite en osa kirjoittaa. Koulussa sain äidinkielessä aika huonon arvosanan. En pysty kirjoittamaan runoja, eikä draamaa. Sen lisäksi äidinkieleni on ruotsi, joten suomeksi kirjoittaminen on hankalaa. Tähän tekstiin meni yli kaksi tuntia, hehe. Viime aikana olen kirjoittanut suurin osa logeista englanniksi, mutta ei sekään helppoa ole. Ja moni valittaa ettei englantia osa, joten kannattaako kirjoittaa pitkiä loggauksia englanniksi? En tiedä, kirjoitan kuitenkin pitempiä loggauksia kun siltä tuntuu. Jos en halua/jaksa/osaa kirjoitan ainakin "KK". Se ei tarkoita sitä että kätkö oli niin huono etten halua kirjoita sen enempää, vaan tarkoittaa sitä että KIITÄN kätköstä.
Geo-eroosiosta sen verran että siellä missä ihmisiä liikkuvat, syntyy jonkunverran geo-eroosiota, vaikka kuinka varovainen olisi! Ja jos purkki on erittäin hyvin piilotettu ja jokainen etsijä pyörii siellä paikanpäällä jopa kymmeniä minuutteja, eroosiota syntyy enemmän. Jos on metsäkätkö se ei niin paljon haittaa, jos on hauras muistomerkki ehkä kannattaa miettiä pitäisikö kätkö arkistoida. Tottakai löytyy geo-tankkeja jotka ehkä menevät liian suoraan asiaan ja aiheuttavat enemmän vahinkoa, mutta niin löytyy muissakin harrastuksissa! Luulen että keskiverto kätköilijä ei aiheuta enemmän vahinkoa kuin ennen. Se että meitä on enemmän luultavasti kuitenkin näkyy, ainakin isoissa kaupungeissa. Täällä maaseudulla on edelleen aika rauhallista kätköjen lähellä. Ensimmäinen oma kätkö julkaistiin 14.7 ja siellä on tähän asti käynyt 16 kätköilijää ja neljäs kätkö julkaistiin 19.9 ja siellä on edelleen STF tarjoilla, joten täällä kätköily ei aiheuta niin paljon geo-eroosiota. Jos kätköllä käy jopa kymmeniä ihmisiä päivässä, kyllä jää huomattavasti enemmän jälkeä.
Jos vielä omasta kätköylytavasta pitää jotain sanoa, niin viime 10 vuotta en ole harrastanut liikuntaa, joten oli vähän pakko etsiä harrastus missä saa ainakin vähän liikkua, ja tämä oli mulle sopiva harrastus! Tykkään luonnosta, joten mielellään lähden metsäpolkua pitkin monta kilometriä etsimään purkkia. Onneksi asun maaseudulla missä niitä luontokätköjä löytyy jonkunverran
Kun ensimmäinen kätkö oli haettu, niin ajattelin että kyllä tätä voi joskus uudestaan kokeilla, mutta ei nyt niin usein, ja aina rauhallisesti. Luin myös netistä että joku haki yli 10 kätköä päivässä, ja joku hullu käy iltamyöhään tai jopa yöllä hakemaan FTF:ää! Obelix olisi sanonut "Hulluja nuo roomalaiset!". Sitten eräänä päivänä huomasin että minussakin löytyy kilpailuhalua...kyllä tuntuu hyvältä kun avaa tyhjän vihkon ja saa kirjoittaa FTF, ja oli jännää kun löytyi 30 kätköä samana päivänä, tai 7 kätkötyyppiä samana päivänä...ja pisin löytöpytki on 60 päivää, 61 päivänä järki voitti enkä siinä päivänä ajanut yli 50km lähimpään kätköön
Mutta vaikka joskus kilpailen, sinun kanssa FTF-huntissa, tai itseäni vastaan kun joskus ehkä yritän löytää 31 kätköä päivässä, niin pääasia kätköilyssä (kuten muissakin harrastuksissa) on että pidetään hauskaa! Nautitaan siitä että voi kävellä metsässä kätköä kohti, keitetään siellä kahvia ja ehkä suomen suosituin vihannes, grillimakkara, voi siellä matkan varrella paistaa! Nautitaan myös siitä, että pitkällä automatkalla voi pysähtyä tien viereen ja napata "magneettinen tusinakätkö" kyltistä ja nopeasti jatkaa matkaa.
Kiitän ja kumarran,
thestormer
.
