Geocache.fi

Moi,

Mikäs on tällä hetkellä herkin gepsi, sellainen joka saa nopeasti satelliitteihin yhteyden,
oltiin sitten tiheässä kuusikossa tai kaupungilla kerrostalojen välissä?

t: Olli

http://www.holux.com/JCore/en/products/ ... sp?pno=351 tuo on ainakin nopeaksi havaittu.

http://www.geotrim.fi/Tuote.asp?ID=1543

Tossa olis Tosin saattaa olla hieman hintavahko... ottaa nopeasti yhteyden moneen sateliittiin ja tarkkuus on 0,5 cm

Uskoisin että kaikki käsi gepsit (mikäli näitä meinasit) ovat aika samalla viivoilla, uusia siis tarkoitan. Itselläni on pari päivää vanha Dakota 20, joka on herkkä ja hakkaa täten kännykät yms. reippaasti kun siirrytään metsään. Jos Garmineita katsotaan, niin kaikki samalla viivalla, 62st ehkä vie hieman pidemmän korren pienen antenninsa takia, mutta ei ole iso ero

En nyt tietenkään voi mennä vannomaan mutta olettaisin Kapun tarkoittaneen enemmän näitä perinteisempiä kapuloita Garminilta, Magellanilta, Lowrancelta ja DeLormelta. Mahtaako niitä kuukaan muu edes valmistaa kuin nuo neljä?

janzui kirjoitti:Uskoisin että kaikki käsi gepsit (mikäli näitä meinasit) ovat aika samalla viivoilla, uusia siis tarkoitan. Itselläni on pari päivää vanha Dakota 20, joka on herkkä ja hakkaa täten kännykät yms. reippaasti kun siirrytään metsään. Jos Garmineita katsotaan, niin kaikki samalla viivalla, 62st ehkä vie hieman pidemmän korren pienen antenninsa takia, mutta ei ole iso ero

On koloraadossakin antenni!

Itse olen ollut tyytyväinen Garminin Dakota 10:iin tarkkuuden osalta. Se tallettaa muistiinsa edellisen paikkansa, ja samassa paikassa myöhemmin päälle laitettuna tarkkuus on todella hyvä alle puolessa minuutissa. "Kylmäkäynnistyksellä" voik kestää kauemminkin.

Yleensä tarkkuus on todella hyvä, kauhesti ei ole tullut pahoja katvepaikkoja vastaan. Mitä nyt eilen tiheässä rämekuusikossa etelän suunnassa olevan kallion takana tarkkuus pompsahti 11-15 metrin välille, kun aukealla ja harvassa metsässä on 3m luokkaa ja tavallisesti muutenkin korkeintaan 5-7m. Laitteen itsensä ilmoittama siis - käytännössä tuolla pääsee yleensä 2m, monesti 1m ja joskus jopa 0m etäisyydelle naateista.

Jo vuosia sitten appiukon Magellan Meridian sai yhteyden satelliitteihin peltikattoisen omakotitalon sisältä. Testasin sitä silloin useamman kerran eli kyse ei ollut sattumasta. Mutta tosiaan, jos noi nykyiset kapulat on kaikki herkkiä, niin sitten se on muut tekijät mikä ratkaisee mun seuraavan GPSr'n mallin. Toistaiseksi pärjään hyvin IPhonella ja vanhalla eTrex Venturella. Venturessa on tiettyä viehätystä kun ei ole karttaa käytössä

Rässe kirjoitti:http://www.geotrim.fi/Tuote.asp?ID=1543

Tossa olis Tosin saattaa olla hieman hintavahko... ottaa nopeasti yhteyden moneen sateliittiin ja tarkkuus on 0,5 cm

Pari vuotta sitten tuo maksoi n. 20 000 €. Siihen tulee sitten päälle vielä VRS-palvelun (http://www.geotrim.fi/Tuoteryhma.asp?ID=376) hinta, joka on muutaman tonnin vuodessa. Kyllä tuollakin laitteella on omat ongelmansa hyvin peitteisessä maastossa, kokemusta on. En kyllä ole omia kätköjäni tuolla kartoittanut, olisipa hyvä kuittailla koordinaattien epätarkkuuden valituslogeihin, jos niin olisin tehnyt

janzui kirjoitti:Uskoisin että kaikki käsi gepsit (mikäli näitä meinasit) ovat aika samalla viivoilla, uusia siis tarkoitan. Itselläni on pari päivää vanha Dakota 20, joka on herkkä ja hakkaa täten kännykät yms. reippaasti kun siirrytään metsään. Jos Garmineita katsotaan, niin kaikki samalla viivalla, 62st ehkä vie hieman pidemmän korren pienen antenninsa takia, mutta ei ole iso ero

Mitä tähän nyt sanoisi... kaikki varsinaisesti GPS-vastaanottoon tarkoitetut laitteet ovat varmastikin herkempiä vastaanotettavan signaalin voimakkuuden suhteen, kuin GPS-vastaanottoon kykenevät kännykät. Tähän asiaan vaikuttaa ennen kaikkea vastaanottimen antenni, joka kännyköissä on mallia säälittävä. Mitä sitten tulee aikaan, joka tarvitaan riittävään määrään satelliitteja lukkiutumiseen, riippuu ennemmänkin musita tekijöistä (vaikka toki herkkä vastaanotin mahdollistaa lukkiutumisen satelliittiin, jota vähemmän herkkä laite ei kykene havaitsemaan/hyödyntämään).

Nopeuteen, jolla GPS-vastaanotin lukkiutuu satelliittehin vaikuttaa ennen kaikkea se, kuinka montaa kanavaa laite pystyy skannaamaan yhtäaikaa ja se, onko laitteessa datayhteyden mahdollistama A-GPS. Jos laitteessa ei ole A-GPS:ää, ei se tiedä montako satelliittia radalla on näkyvissä tai missä kohtaa ne tarkalleen ovat vaan joutuu skannaamaan kaikki kanavat lävitse lukkiutuakseen niihin. Jos laite kykenee skannaamaan vain kanavan kerrallaan, aikaa voi palaa paljon. Jos laitteessa on A-GPS, saa se verkon ylitse tiedon mitä satelliitteja on kyseisellä ajanjaksolla näkyvissä ja missä. Jos kaksi laitetta on muuten raudaltaan yhteneväisiä, hakkaa A-GPS:llä varustettu laite aina nopeudessaan laitteen, jossa ominaisuutta ei ole. Lisäksi A-GPS:n avulla voidaan välittää tietoja paikallisesta radiosäästä yms. joka myöskin parantaa paikannuksen laatua tarkkuuden suhteen.

Paras vaihtoehto siis on erityisesti paikannukseen valmistettu GPS-laite, jossa on datayhteys A-GPS:ää varten ja mahdollisimman tehokas rauta joka mahdollistaa useiden kanavien yhtäaikaisen skannaamisen

Jyffe kirjoitti:

janzui kirjoitti:Uskoisin että kaikki käsi gepsit (mikäli näitä meinasit) ovat aika samalla viivoilla, uusia siis tarkoitan. Itselläni on pari päivää vanha Dakota 20, joka on herkkä ja hakkaa täten kännykät yms. reippaasti kun siirrytään metsään. Jos Garmineita katsotaan, niin kaikki samalla viivalla, 62st ehkä vie hieman pidemmän korren pienen antenninsa takia, mutta ei ole iso ero

Mitä tähän nyt sanoisi... kaikki varsinaisesti GPS-vastaanottoon tarkoitetut laitteet ovat varmastikin herkempiä vastaanotettavan signaalin voimakkuuden suhteen, kuin GPS-vastaanottoon kykenevät kännykät. Tähän asiaan vaikuttaa ennen kaikkea vastaanottimen antenni, joka kännyköissä on mallia säälittävä. Mitä sitten tulee aikaan, joka tarvitaan riittävään määrään satelliitteja lukkiutumiseen, riippuu ennemmänkin musita tekijöistä (vaikka toki herkkä vastaanotin mahdollistaa lukkiutumisen satelliittiin, jota vähemmän herkkä laite ei kykene havaitsemaan/hyödyntämään).

Nopeuteen, jolla GPS-vastaanotin lukkiutuu satelliittehin vaikuttaa ennen kaikkea se, kuinka montaa kanavaa laite pystyy skannaamaan yhtäaikaa ja se, onko laitteessa datayhteyden mahdollistama A-GPS. Jos laitteessa ei ole A-GPS:ää, ei se tiedä montako satelliittia radalla on näkyvissä tai missä kohtaa ne tarkalleen ovat vaan joutuu skannaamaan kaikki kanavat lävitse lukkiutuakseen niihin. Jos laite kykenee skannaamaan vain kanavan kerrallaan, aikaa voi palaa paljon. Jos laitteessa on A-GPS, saa se verkon ylitse tiedon mitä satelliitteja on kyseisellä ajanjaksolla näkyvissä ja missä. Jos kaksi laitetta on muuten raudaltaan yhteneväisiä, hakkaa A-GPS:llä varustettu laite aina nopeudessaan laitteen, jossa ominaisuutta ei ole. Lisäksi A-GPS:n avulla voidaan välittää tietoja paikallisesta radiosäästä yms. joka myöskin parantaa paikannuksen laatua tarkkuuden suhteen.

Paras vaihtoehto siis on erityisesti paikannukseen valmistettu GPS-laite, jossa on datayhteys A-GPS:ää varten ja mahdollisimman tehokas rauta joka mahdollistaa useiden kanavien yhtäaikaisen skannaamisen

JA sen tulisi tukea ainakin GPS ja GLONAS järjestelmiä maksimaalisen satelliittikattavuuden varmistamiseksi

Ja jotta homma ei menisi liian helpoksi, niin a-gps on yleisnimi gps:n avustamiselle (http://fi.wikipedia.org/wiki/A-GPS).

Usein sillä tarkoitetaan kalenteritietojen lataamista, eli laite tietää, missä solussa on ja kysäisee datayhteydellä, että missäs päin tällainen on ja mitkä sateliitit pitäisi olla näkyvissä jne...

Gyrot voisi olla kanssa yksi kiva a-gps:n sovellus, jonka soisi yleistyvän. (http://fi.wikipedia.org/wiki/Inertiasuunnistus)