Mennään yhdessä katsomaan "Kätketyt"-teatteriesitys!

[Haaskalintu]

Laitapa äänestykseen mikä päivä sinulle sopisi parhaiten. Koska aikaa on vähän, jätin kaksi ensimmäistä päivää pois äänestyksestä - siihen emme saane kerättyä porukkaa. Kirjoitin "Kätketyt"-nimimerkille sähköpostia jossa kyselin paljousalennuksia.

Edit. En onnistunut saamaan rajoitettua äänestysaikaa laitetuksi tuohon, joten näin ilmoituksena sanon, että äänestys päättyy sunnuntai-iltana 20.3. klo 23.59.

[Haaskalintu]

Kysymys on siis tästä:

Johanna Sinisalo - Tanja Huuskonen

KÄTKETYT

”Mitä sä hymyilet?”
”Tiedäksä mitä, Anna. Musta tuntuu että sä tarvitset harrastuksen.”

Anna on juuri muuttanut Tampereelle, uuteen työpaikkaan, vieraaseen kaupunkiin. Annan elämä saa yllättäen uuden suunnan, kun salaperäinen Alex tutustuttaa hänet geokätköilyyn. Anna alkaa suunnistaa ja etsiä tietään, joka johdattaa hänet yhä syvemmälle metsään. Kätketyt on tarina ihmisen yksinäisyydestä ja kohtaamisen vaikeudesta muuttuvassa maisemassa. Esityksessä nähdään näyttelijöiden lisäksi kolmen hengen livebändi, joka rytmittää reitin ja musiikillistaa mielen liikkeet.

Johanna Sinisalo (s.1958) on kansainvälisesti menestynyt tamperelainen kirjailija ja käsikirjoittaja. Hänen esikoisteoksensa Ennen päivänlaskua ei voi sai Finlandia-palkinnon vuonna 2000. Sinisalo on julkaissut romaaneja, yli 40 novellia eri antologioissa ja lehdissä, tehnyt sarjakuvakäsikirjoituksia sekä radio- ja tv-käsikirjoituksia. Kätketyt-novelli ilmestyi ensimmäisen kerran Me Naiset -lehdessä kesällä 2006. Sinisalo käyttää sanaa ”viistovalaistus” kuvaamaan fantasian ja science fictionin kirjoittamisen toimintaa: todellisuuden tutkiminen uudesta ja ennen kokemattomasta näkökulmasta voi paljastaa uusia puolia, joita ei ole voinut aikaisemmin nähdä.

Esitykset:
ENSI-ILTA Pe 18.3. klo 19.00, Su 20.3. klo 15.00, Ma 21.3. klo 19.00, Ti 22.3. klo 19.00, Ke 23.3. klo 19.00, La 26.3. klo 15.00, Ti 29.3. klo 19.00, Ke 30.3. klo 19.00

Esityspaikka:
Metropolia-teatterin Tanssistudio, Hämeentie 161, 00560 Helsinki

Liput: 5/ 3,5 e

Lippuvaraukset ja lisätiedot:
Puh. 050 341 6530
katketyt@gmail.com
http://www.facebook.com/home.php#!/even ... 04&index=1

[FireFox-71]

Etäisyys on senverran pitkää sorttia että esityksen houkuttavuudesta huolimatta on pakko skipata....

Vaan jos revyy sattuisi vaikka keskemmälle Suomea eksymään, esim Tampereelle, saattaisi mennä hyvinkin uudelleen harkintaan.

Semminkin kun moinen esitys sopis kaiketi erinomaisen hyvin Megan mugaan ohjelmanumeroksi. Yleisöä luulisi ainakin olevan....

[mupsut]

Kaikki käy!

[Tervas]

...äänestys päättyy sunnuntai-iltana 23.3. klo 23.59.

Siis sunnuntaina vai 23.3.
Ilmeisestikin sunnunntaina 20.3.

[Haaskalintu]

Huomasin, että yksikään noista päivistä ei käy minulle. Siksi kävin katsomassa näytelmän eilen ensi-illassa. Kirjoitin siitä myös pienen ajatelman: http://www.facebook.com/notes/tommi-var ... 9405840246 . Voin suositella näytelmää kaikille. Geokätköily on siinä kivasti mukana symbolisena juonenkehittäjäkatalysaattorina

[Kätketyt]

Heipä hei!!

Jos porukalla kiinnostusta löytyy tulla meitä katsomaan, niin vähintään viiden hengen ryhmänä saatte liput 3,50 €/ kpl. Ja tuo tiistai 22.3. on tällä hetkellä loppuunvarattu, muuten ainakin nyt löytyy vielä tilaa vaikkakin ke 23. ja la 26. päivä molemmissa enää 9 paikkaa. Mutta jos innostusta löytyy ja saatte porukan kokoon ottakaa yhteyttä vaikkapa sähköpostilla (katketyt@gmail.com) ja varatkaa liput.

[Helovirta]

Mites ois näytös/näytöksiä 12.-14.8. välisenä aikana Tampereella...

[ekhoc]

Kirjoitin siitä myös pienen ajatelman: http://www.facebook.com/notes/tommi-var ... 9405840246 .

Ajatelmakin on kätketty:
"Sinun on kirjauduttava sisään, jotta voit nähdä tämän sivun."

[Haaskalintu]

Kas. Luulin laittaneeni sen näkymään kaikille.

Tässä siis teksti:

Kätketyt
tekijä: Tommi Varis päivä: 19. maaliskuuta 2011 kello 8:33


Ensiksi huomioni kiinnitti penkkien sijoittelu. En ole missään aikaisemmin nähnyt mitään vastaavaa; Kaksi täysin identtisesti sjoitettua katsomoa vastakkain kuin peilikuva. Aluksi tämä miltei häiritsi, mutta näytelmän alkaessa unohtui melkein kokonaan. Toisaalta oli kiva katsella tämän "peilikuvakatsomon" reaktioita ja etsiä niistä vahvistusta omille tuntemuksilleen silloin kun näyttelijät näyttelivät keskinäyttämöllä.

Näytelmän ensimmäinen kohtaus oli kuitenkin tyrmistyttävä: Amiimia näyttelemistä, epävireistä laulua, monotonista musiikkia ja käsittämättömiä sanoituksia. Tuntui kuin olisi tullut seuraamaan jotain improvisaatioharjoitusta. En löytänyt tästä musiikillisesta alkukohtauksesta muuta merkitystä kuin sen, että jokainen näyttelijä kävi esittäytymässä yleisölle, ja ehkä tämä oli jonkinlainen dramaturginen äänenavaus. Näytelmän kannalta se oli mielestäni turha ja hämmentävä. Mutta kun esitys pääsi vauhtiin, siinä tulikin positiivisia yllätyksiä sitäkin enemmän. Pelkoni oli ollut turha: Tämä on oikeastikin uudenlaista musiikkiteatteria, kuten käsiohjelmassa luvattiin.

Muusikkona kiinnitin erityistä huomiota trion (Talvikki Eerola, Kaisla Ollila, Serafiina Julkunen) osaamiseen: He loivat lähes jokaiseen kohtaukseen toimivan äänimaiseman, joka koostui parista soinnusta ja muutamasta huolella valitusta omaperäisestä ääniefektistä. Tämä taustamusiikki palveli täysin itse draamaa, eikä koskaan noussut itse tarkoitukseksi. Kekseliäisyyttä ilmensi mm. se, että perkussiona käytettiin vaikkapa tietokoneen näppäimistöä ja puhelimen soittoääni esitettiin laulaen tai kiljuen sen sijaan että oltaisiin tyydytty valmiisiin ääniefekteihin nauhalta tai tiedostosta. Laulaminen oli muutenkin tyylikästä, puhdasta ja moni-ilmeistä. Ns "oikeat" biisit esitettiin myös sopivasti liioitellen ja pilke silmäkulmassa. Mieleen jäi mm. Jäätelökesä, Paratiisi ja hersyvä karaokeparodia kappaleesta Älä mee. Tämä trio pysyi tyylikkäästi taustalla muusikon rooleissa, mutta toisaalta ylsi upeaan ilotulitukseen näyttelijöinä kampaamon muuttumisleikissä, joka suorastaan veti vertoja HGT:n drag-ilotteluille.

Pääosan esittäjä Saara Karjalainen osasi mielestäni olla herkkä ja vahva samaan aikaan. Parhaimmillaan hänen näyttelijäntyösä olikin silloin kun hän ei puhunut mitään, vaan reagoi silmillään tapahtumiin ja oli verevästi läsnä. Tämä on mielestäni ehkä vaikeinta näyttelemisessä, enkä ikinä sitä kunnolla oppinut teatteria harrastaessani. Ehkäpä siksi osaankin sitä arvostaa. Seijaa esittävä Katri Tihilä onnistuu luomaan roolistaan näyttävän vastapoolin Annalle; Tämänpuoleinen, käytännöllinen ja juureva hahmo - samalla kuin Anna etsii itseään ja kujanjuoksullaan näännyttää itsensä ja myös läheisensä. Hannu Hurmeen esittämä Reijo on taas karikatyyrinen ja yksiulotteinen, mikä sopii sivuhahmolle hyvin. Hän on myös samalla näytelmän pelle laukoessaan naisille maailman kliseisempiä iskurepliikkejä baarissa. (Tähän reagoikin vahvasti yleisön tietty osa, jonka epäilen olleen Hannun kavereita.) Mystinen hahmo Alex (Antti Etholen) on taas eräänlainen epä- tai yli-ihminen; Annan kaipuun peili ja tämän toiveiden ja pelkojen projektio. Välillä tuntuu että Alexia ei ole olemassakaan muualla kuin Annan pään sisällä.

Tanja Huuskosen ohjaus sisälsi mielestäni kivoja jippoja, jotka palvelivat kokonaisuutta. Kolmijako ja toisto toimivat hyvin kahdessa kohtauksessa: Annan ensimmäinen työpäivä ja geokätkön etsiminen. Jokainen oli vähän enemmän kuin edellinen ja geokätkön etsimiskohtaus oli myös peilikuvana ja muuten varioituna hienosti toteutettu. Työpaikkakohtaus taas käännettiin kivasti päälaelleen silloin kun Anna oli saanut lisää itsetuntoa. Näytelmän tekninen ajoitus oli loppuunsa hiottua, vaikka kyseessä oli "vasta" ensi-ilta. Kohtauksien vaihtuminen toisiksi, äänet, valot, kaikki toimivat hallitusti, eivätkä aiheuttaneet kiusallisia taukoja minnekään. Kaikesta näki, että tätä oli harjoiteltu kauan, ja että jokainen oli saanut antaa myös oman persoonansa käyttöön vahvuuksineen.

Näytelmän sanoma on kipeä: Toisen ihmisen kohtaamisen vaikeus. Tämä kulminoitui parhaiten ehkä viimeisessä dialogissa Annan ja Alexin välillä. Molemmat tarvitsevat toisiaan, mutta silti kumpikaan ei saa mitä etsii tai haluaa. Annan henkilöhahmossa inkarnoituu länsimaisen ihmisen juurettomuus ja eksistentiaalinen ahdistus. Sen vuoksi ehkä siihen on myös niin helppo samaistua.

Näytelmästä jäi hyvä mieli. Geokätköilyn harrastajana löysin tähän etsimisleikkiin ehkä uutta symboliikkaa ja selityksen sille miksi tämä on niin koukuttavaa. Se on ulkoiluharrastuksen lisäksi eräänlainen retriitti sekä pyhiinvaellus itseensä ja läheisiinsä.

Kätketyt
Su 20.3. klo 15.00, Ma 21.3. klo 19.00, Ti 22.3. klo 19.00, Ke 23.3. klo 19.00, La 26.3. klo 15.00, Ti 29.3. klo 19.00, Ke 30.3. klo 19.00

Esityspaikka:
Metropolia-teatterin Tanssistudio, Hämeentie 161, 00560 Helsinki

[stebu]

Kirjoitin siitä myös pienen ajatelman: http://www.facebook.com/notes/tommi-var ... 9405840246 .

Ajatelmakin on kätketty:
"Sinun on kirjauduttava sisään, jotta voit nähdä tämän sivun."

Kätketyt-esityksen arvostelu on kätketty Facebookin tietoturva-aukkoihin

Oli minulla asiaakin. Haluaisin varata 2 paikkaa keskiviikon näytökseen, lähetin jo mailia Kätketyille, mutteivät vielä ole reagoineet. Olen ensi viikon talvilomalla ja päätimme rouvan kanssa lähteä Tampereelle kaupunkilomalle. Mikäli hän saa päättää (tod.näk:) siitä ei tule kätköilyreissu . Aikataulu on vielä epävarma, mutta kyytiä voi kysellä yv:llä.

[stebu]

Olen ensi viikon talvilomalla ja päätimme rouvan kanssa lähteä Tampereelle kaupunkilomalle. Mikäli hän saa päättää (tod.näk:) siitä ei tule kätköilyreissu . Aikataulu on vielä epävarma, mutta kyytiä voi kysellä yv:llä.

Taisi Hellströmien ja Firefoxin jutut sekoittaa pääni pahemman kerran! Eikä kukaan edes oikaissut minua . No onneksi en vielä varannut hotellimajoitusta Treelta, pitääkin sitten viettää kaupunkiloma naapurikaupungissa . Kyytiäkään en enää tarjoa, vaan menen julkisilla.