Kiipeilyvarusteet

[lluque8]

Joo, SRT ehkä pitäis ottaa tutkinnan alle.

Huvittaa kun kattoo netistä arboristiopetusvideoita niin niissä on aina joku kliininen jalopuu, jonka alin oksa on kymmenen metrin korkeudella ja vartalon paksuinen. Suomalaisen kätköilijän todellisuus on jotain muuta

[finder313]

....

Miten te kokeneemmat puukiipijät nousette köyttä silloin kun sitä ei saa viriteltyä nätisti tyyliin "oksan yli ja heti pystysuoraan alas" vaan matkan varrella on kaikenmaailman esteitä ja nousulinjakaan ei välttämättä kaikkein suorin (eli oksan yli heitetty köysi ei muodosta puhdasta ylösalas käännettyä U-kirjainta vaan jotain härömpää)? Toivottavasti ymmärrätte mitä yritän selittää

Tiedän tunteen, se ei ole helppoa ja homma menee kokoajan vaikeammaksi korkeuden kasvaessa, kun ei näkö piisaa 20 metrin kivemmalle puolelle niin hyvin...
Itse tykkään käyttää oksan/köyden suojana friction saveriä, jolloin itse joudun kanssa pähkäilemään tuon saman ongelman kanssa vaikka kiipeän SRT:llä. Se ei vaadi kun "vaan" hyvän, eli liukkaan ja kestävän vetonarun sekä heittopainot jolla pitää yrittää kikkailla vetonaru menemään sen yhden oksan kautta. Eli jos suosit jotain 200 metriä pitkää vetonarukelaa, niin leikkaappa vaikka joku reilu 60 metrinen pätkä siitä ja siirrä se johonkin cubeen tai vastaavaan (itse käytän ämpäriä, mutta se on vähän ahdas). Näin säästyy monien satojen metrien narun lypsemiseltä.
Suosittelen tuota edellämainittua friction saveriä kyllä. Sen virittely toki vie aikaa ja joskus hermojakin, muttakun saat asennettua suojan ja köyden sitä kautta niin toiminta on varmaa
Tossa juutuuppilinkkiä aiheesta: https://www.youtube.com/watch?v=sKEfLm066-4
PS. noin minuutin kohdalla toi ukko kun toteaa, että ensin paino isosta renkaasta läpi. Noissa risusissa kohteissa se ei ole mielestäni viksuinta vaan sillon kannattaa ensin laittaa linja kuntoon.

[JPardain]

Tiedä noista termeistä, mutta aika yksinkertaisestikin sinne puuhun pääsee. Oma viritys on Edelrid Eddy ja nousukahva, jossa kiinni Edelrid Turn (väkipyörä) ja Petzl jalkalenkki. Heittoköysi omatekoisella ilmanpainepyssyllä oksan yli ja paikasta riippuen puunsuoja (jos korkealla ei kyllä näe kunnolla laittaa) tai ilman suojaa köysi perään. Sitten vaan köyteen Eddy kiinni ja köydenpää väkipyörän kautta alas. Väkipyörä siksi, ettei tarvitse kiskoa löysiä pois ylöspäin vaan luontevasti alaspäin. Elikkäs jalalla polkaisu, nousukahva ylöspäin ja löysät pois laskeutumislaitteesta. Tätä toistetaan niin kauan kuin köyttä on vapaana. Oksaton puu samalla systeemillä, mutta tukipisteenä ylhäällä slingilenkki kitkalla ja toimii siis teko-oksana.

[Keokas]

Entree palstalle

Olen jonkin aikaa puuhastellut puukiipeilyn saralla ja periaatteessa saanut yrityksen ja erehdyksen kautta kasaan ihan toimivan doubled rope -kiipeilysetupin, johon kuuluu blake ylös ja optionaalinen prusik-jalkaluuppi. Varsinaiset nousu- ja laskutoimenpiteet alkavat sujua ihan näppärästi tällä systeemillä.

Asia mikä on tietyissä tapauksissa osoittautunut haastelliseksi on köyden saaminen kivasti puuhun. Tarkoitan puita (yleensä mäntyjä), joissa on runsaasti heikkoja alaoksia, jotka eivät kanna painoa mutta ovat kuitenkin niin isoja ja elinvoimaisia ettei niitä pysty kiertämään. Heittoköyden saa yleensä (lopulta n:nnen yrityksen jälkeen) viskeltyä toivotun oksan yli ja köyden hilattua ylös ja alas, mutta ongelmana on nämä oksat siinä matkan varrella.

Miten te kokeneemmat puukiipijät nousette köyttä silloin kun sitä ei saa viriteltyä nätisti tyyliin "oksan yli ja heti pystysuoraan alas" vaan matkan varrella on kaikenmaailman esteitä ja nousulinjakaan ei välttämättä kaikkein suorin (eli oksan yli heitetty köysi ei muodosta puhdasta ylösalas käännettyä U-kirjainta vaan jotain härömpää)? Toivottavasti ymmärrätte mitä yritän selittää

Hauska kuulla että DRT:llä kiivetään

Jos painon lopulta saa sopivan oksan yli, voi oksan eristämisessä olla apuna heittopaino narun molemmissa päissä. Se auttaa kikkaillessa narun molempia päitä alas samasta paikasta. Pienet mutkat matkalla eivät kauheasti haittaa, vähän lisäävät kitkaa tosin ja saattavat pihkata köyttä.

Jos oksaa ei saa kokonaan eristettyä, helpottaa 'split tailin' käyttäminen systeemissä. Silloin ei tarvitse avata ja sitoa Blakesia oksia ohittaessa. Lanyardi tai vastaava pitää olla jos kiipeilysysteemiä siirtelee.

Kuten onkin jo mainittu, srt on myös hyvä vaihtoehto.

[JPardain]

Tässä se törkeästi kopioitu ilmapyssy. Hitsausjälki on mitä on, koska pullon materiaali tuntui sulavan ihan hetkessä.

[lluque8]

Entree palstalle
Hauska kuulla että DRT:llä kiivetään

Jos painon lopulta saa sopivan oksan yli, voi oksan eristämisessä olla apuna heittopaino narun molemmissa päissä. Se auttaa kikkaillessa narun molempia päitä alas samasta paikasta. Pienet mutkat matkalla eivät kauheasti haittaa, vähän lisäävät kitkaa tosin ja saattavat pihkata köyttä.

Jos oksaa ei saa kokonaan eristettyä, helpottaa 'split tailin' käyttäminen systeemissä. Silloin ei tarvitse avata ja sitoa Blakesia oksia ohittaessa. Lanyardi tai vastaava pitää olla jos kiipeilysysteemiä siirtelee.

Kuten onkin jo mainittu, srt on myös hyvä vaihtoehto.

Jees, kiitti näistä vinkeistä.

Tutkailin noita srt-kokoonpanoja mm. tästä videosta:
https://vimeo.com/154318534

Tuollainen rope wrench -systeemi kyllä kiinnostelisi kun toimii molempiin suuntiin ja hyödyntää kitkasolmua. Kellään kokemusta?
Ehkä kuitenkin tämän kesän vielä treenailen tuplaköydessä taitojani ennenkuin teen uusia satsauksia teknologiapuolella

[Keokas]

...
Tuollainen rope wrench -systeemi kyllä kiinnostelisi kun toimii molempiin suuntiin ja hyödyntää kitkasolmua. Kellään kokemusta?
Ehkä kuitenkin tämän kesän vielä treenailen tuplaköydessä taitojani ennenkuin teen uusia satsauksia teknologiapuolella

SRT-tekniikoita ja välineitä on runsaasti tarjolla. Rope Wrench on oikein hyvä ja kätevä varuste. Minulla on sellainen ollut käytössä jonkin aikaa.

DRT tai SRT, on hyvä muistaa tehdä safety knotteja (turvasolmuja...?) matkan varrelle. Tämä on erityisen tärkeää kun kokeillaan uusia tekniikoita tai välineitä. Vetosolmu on helppo ja halpa henkivakuutus.

[qqmuk]

...
Tuollainen rope wrench -systeemi kyllä kiinnostelisi kun toimii molempiin suuntiin ja hyödyntää kitkasolmua. Kellään kokemusta?
Ehkä kuitenkin tämän kesän vielä treenailen tuplaköydessä taitojani ennenkuin teen uusia satsauksia teknologiapuolella

SRT-tekniikoita ja välineitä on runsaasti tarjolla. Rope Wrench on oikein hyvä ja kätevä varuste. Minulla on sellainen ollut käytössä jonkin aikaa.

DRT tai SRT, on hyvä muistaa tehdä safety knotteja (turvasolmuja...?) matkan varrelle. Tämä on erityisen tärkeää kun kokeillaan uusia tekniikoita tai välineitä. Vetosolmu on helppo ja halpa henkivakuutus.

Rope Wrench (omatekoinen) on minulla oikeastaan aina käytössä, jos SRT:llä kiipeän. Toimiva vehje.

Tästä näkee miten tuo toimii:
https://vimeo.com/219423647

[TWallius]

Rope Wrench (omatekoinen) on minulla oikeastaan aina käytössä, jos SRT:llä kiipeän. Toimiva vehje...

Aivan liian helpon näköistä. Saat kyllä näyttää tuon joskus livenä.

[JPardain]

Jatkoa. Oma tyyli on tietenkin hitaampi, mutta siinä on turvalaite valmiina ja varmistuksena kokoajan. Tässä vastaava (oma Edelridin tavaraa):
http://www.treestuff.com/store/catalog. ... 441#detail

Tuohon voi halutessaan lisätä sen pantinin toiseen koipeen, jolloin meno on nopeaa.
Aluksi sammakoin kahdella loopilla, mutta siirryin yhteen ihan vaan tyylisyistä.

[zeepia]

Ajattelin tehdä tämän postauksen kun jollekin siitä voi olla apua ja minäkin mielelläni kuulisin muilta että mikä on se paras heittonaru. Vuosien varrella on tullut kokeiltua kaikenlaista mutta yhtään kallista en ole ostanut joten itselläni ei ole niistä kokemusta. Mieluusti kuulisin käyttökokemuksia, plussia ja miinuksia.

Heittonarun lähtöpaikaksi on monta vaihtoehtoa ja monta mielipidettä. Riippuu myös hieman miten narun viskoo puuhun, ritsa ja jousi on paljon rajumpi kiihdytys kuin heitettäessä ja tämäkin vaikuttaa siihen kuinka helposti naru menee solmuun. Ja miten se on perattu paikoilleen ennen heittoa / laukausta. Käyttämäni naru lähtee lakananpalasen päältä ihan ok, narulle on myös kokoontaittuvia koreja (ikea ym) ja avokelakin toimii mainiosti tosin siihen ei saa kuin ohutta kuitusiimaa riittävästi (50m minimissä). Muutenkin tuo narun määrä on mielestäni 60m maksimissaan rullalla jotta voi laittaa myös toiseen päähän heittopainon tarvittaessa että saa köyden kulkemaan läheltä runkoa eikä kaukaa oksistosta. Ja varusteisiin kuuluu aina vähintään kaksi rullaa jotta voi jatkaa toisella jos tarvitsee pidempää. Tai jää paino / nuoli puuhun jumiin. Siksi myös heittopainoja on vähintään kaksi. Tein itse ja säästin vitosen, itsetehty tosin tässä toimii ihan oikeasti. Hauleja haluttu määrä, biltemasta rst rinkulat ja värikäs kangaspussi ommeltuna mahdollisimman tiukaksi ympärille.

Heittonaru kiinni köyteen siansorkalla 30cm päästä ja lähemmäs köydenpäätyä telttasolmuja ja aivan päähän vielä muutama lenkki tai uusi siansorkka. Tähän jää silti pieni pykälä narun ja köyden väliin joka voi tarttua oksiin. Oma ratkaisu siihen oli sopiva (Sharpie) tussin korkki johon porasin päähän 3mm reiän. Ensin tussin korkki heittonaruun, narun kiinnitys köyteen ja korkki köyden päälle. Eipä jää oksistoon tarttuvia pykäliä.

Näsin 1mm

Allekirjoittaneen valinta. Polyetyleenia vaikka suomeksi sanookin nylon. 50m rulla maksaa alle kympin.
Plussat: Liukas, kestävähkö, ei mene juurikaan solmuun ja solmutkin saa auki. Näkyy latvustossa suht hyvin.
Miinukset: vaikka kestää vetämistä, olen monesti saanut napsahtamaan poikki. Kalastajansolmu paikoilleen ja taas mennään. Kun alkaa napsahtamaan useammin poikki niin rulla mäkeen ja uusi tilalle. Minulla kestää yksi rulla montakymmentä kiipeilyä.

Spiderwire 0,35mm

Tätä olen kokeillut vasta kerran mutta kokemus oli onnistunut, käytössä avokelalta. Kuitusiima, materiaali dyneema eli pitäisi olla kestävä. 100m rulla maksaa kympin.
Plussat: Liukkaan oloinen, ei haittaa nuolen lentoa.
Miinukset: Mahdolliset solmut vaikea avata kun siima on niin ohut. Samasta syystä ei erotu latvustosta.

Edelrid 2,6mm

Nimen perusteella arvelin tämän olevan laadukas. Ollut käytössä vasta hieman aikaa joten naru voi muuttua erilaiseksi ajan kuluessa. 60m rulla maksaa hieman alle parikymppiä
Plussat: Sopivan paksuinen käsin heitettäväksi, erottuu hyvin latvustosta. Uskoisin olevan pitkäikäinen.
Miinukset: Menee ihme mutkille eli ei solmuun mutta 90 asteen pykälään joka tarttuu helposti loppunaruun ammuttaessa ja syherö on valmis. Hieman liian liukkaan oloinen köyteen solmittaessa.

Prof 1mm pinkki

Ostettu joltain reissulta kun oli pakko saada joku korvike. Toimii paremmin käsin heitettäessä kuin jousella. 50m rulla alle vitosen
Plussat: Erottuu hyvin latvustosta
Miinukset: Ei kovin liukas, ei kovin pitkäikäinen, solmut vaikeahkoja avata kun naru ei pysy "nipussa".

Prof 1mm punainen

Testattu joskus aikojen alussa, en suosittele. 50m rulla alle vitosen
Plussat:
Miinukset: Napsahtaa poikki turhan helposti, ei liukas, rispaantuu nopeasti. Tummahkona ei juurikaan erotu latvustosta. Enemmän kangasmainen kuin muovimainen.

Selkäsiima 1mm

Reissussa piti saada korvike ja myyjän kanssa käytyjen pitkällisten keskustelujen jälkeen päädyin tähän. Olen käyttänyt muutamia kertoja, laitoin käytetylle kelalle 50m niin on hieman järkevämpi käyttää. 400m rulla maksaa alle viisitoista.
Plussat: Kevyenä ei juurikaan haittaa painon lentoa
Miinukset: Kun selkänsä kääntää niin tämä kiemurtelee solmuun. Jotka on hankala avata, narun muoto on litteä ja naru ei pysy "nipussa". Ei erotu latvustosta.

Oranssi 2mm

Samalla reissulla korvikkeeksi kuin ostin selkäsiiman hankin tämänkin ettei tarvitse tulla heti uudestaan kauppaan jos tuote onkin susi. No, tämän olisi voinut jättää ostamatta mutta eipä sitä aina kaupassa tiedä. 100m rulla maksaa hieman yli kympin.
Plussat: Väri on fluorisoiva oranssi ja ehdottomasti paras IKINÄ! Kuvassa ei valitettavasti näy kun minulla ei ole tuotetta enää.
Miinukset: Napsahti poikki turhan helposti joten lahjoitin rullan sisällön työkaverille askartelukäyttöön. Enemmän kangasmainen kuin muovimainen ja meni myös helposti solmuun.

Valkoinen nylonnaru 3mm

Ostin joskus ihan muuhun käyttöön yleisnaruksi kotiin. Hieman liian paksua jousikäyttöön. Monista kaupoista ja varsin edullisesti.
Plussat: Vetolujuus noin sata kiloa, tällä saa vedettyä vaikka puun nurin.
Miinukset: Menee helposti solmuun ja jos solmuun on tullut vetoa niin hankalahko avata.

Vastauksia odottaen

[teppo42]

Vilkaisin ketjua kun se nyt sattui tuossa etusivulla olemaan esillä. Hervotonta salakieltä koko ketju, tuosta ei kyllä asiaa harrastamaton saa yhtään mitään irti. Sorry offtopic.

[1jone]

Uskon että kysymällä saat vastauksia.
kiipeilyyn retkahtaneilla on vahva intohimo harrastusta kohtaan, ja uskon että auttavat mielellään selventämään asioita.
Kysyminen kun ei maksa mitään.

[teppo42]

Juu ei taida mulla olla palleja mihinkään kiipeilyharrastukseen. Eikä kuntoa tai ruumiinrakennetta. Kunhan ihmettelin noita sanoja tässä ketjussa.

[p44v0]

Kokemusta on kertynyt ritsan kanssa useamman sadan ammunnan verran Steinin ja Edelridin perusnarusta ja Petzl Airlinesta.
Näistä voiton vie kyllä mennen tullen tuo Petzl. Se on kevyttä, luistavaa, näkyvää ja kestävää. Huoletta saa repiä juuttunutta heittopainoa
ilman pelkoa että lanka katkeaa muualta kuin omasta päästä Onhan se kohtuu arvokasta, mutta hermoja on säästynyt enkä ole katunut.

Stein oli ihan ok, mutta suht koht käytössä nuhjaantuvaa. Edelrid oli hienoinen pettymys solmuuntumisen ja keston vuoksi, hirveällä
sykkyrällä lensi usein puuhun ja muutamankin kerran taisi napsahtaa poikki. Vika voi tietysti olla käyttäjässä

Yksi minkä oppi alussa nopeasti, kun vetää narua puusta pois uusintaa varten on, että hermojen säästämiseksi kannatta heittopaino
irrottaa alhaalla ennen narun pois vetoa eikä yrittää saada sitä hilattu oksiston yli.

[-Kimmo-]

Ajattelin tehdä tämän postauksen kun jollekin siitä voi olla apua ja minäkin mielelläni kuulisin muilta että mikä on se paras heittonaru. Vuosien varrella on tullut kokeiltua kaikenlaista mutta yhtään kallista en ole ostanut joten itselläni ei ole niistä kokemusta. Mieluusti kuulisin käyttökokemuksia, plussia ja miinuksia.

Vilkaisin ketjua kun se nyt sattui tuossa etusivulla olemaan esillä. Hervotonta salakieltä koko ketju, tuosta ei kyllä asiaa harrastamaton saa yhtään mitään irti. Sorry offtopic.

Noihin ritsa ja nuolijuttuihin en ota kantaa, koska sellaisista ei ole kokemusta .

Mutta ajattelin kirjoittaa joitain omakohtaiseen kokemukseen perustuvia kommentteja heittoliinasta, sillä edellisessä elämässä (ammatissa) sitä tuli käytettyä, jollei ihan päivittäin niin usein kumminkin. Liinan sopiva paksuus on siinä 8-15 mm välillä. Heittoliinan rakenteesta on monta eri koulukuntaa...toiset suosivat punottua/palmikoitua köyttä (ts sellainen jossa liinan säikeet menevät toistensa yli ja ali) ja toiset perinteistä (säikeet kiertävät toisiaan) samoin itse materiaali jakaa mielipiteitä. Manilla, sisal, keinokuitu (polyester, polyamid, polypropyleeni jne jne jne) tai joku luonnonkuidun ja keinokuidun sekoite. Jos ei puhuta mistään kiipeilyssä käytettävätä erikoisköydestä, niin ihan tavallisen, normirautakaupasta kelalta metritavarana myytävän 8-15 mm liinan/köyden vetolujuus on paksuudesta ja materiaalista riippuen jossain 600-3600 kg välillä, elikkä ihan riittävä että sitä voi heittämisen lisäksi käyttää turvaköytenä kätköilyssä jos/kun keikkuu ja tonkii jossain kummallisessa paikassa

Punottu liina on yleensä notkea mutta sen haittapuoli on, että notkeutensa vuoksi se menee helposti sykkyrälle. Oma kätköilyrepussani kulkeva heittoliina/turvaköysi on sisal/keinokuitusekoitetta sillä se on jämäkämpi kuin vastaavan paksuinen punottu olematta kuitenkaan niin jäykkä kuin "täysnailoni" tai puhdas manilla ja sen saa helposti vyyhdettyä siistille kiepille joka avautuu kunnolla ja tasaisesti mikäli sitä tarvitsee heittää jonnekin.

Paljonko sitä liinaa sitten pitäisi olla? Jollei käytetä alussa pois sulkemiani jousia ja ritsoja vaan pysytellään kätköilijässä itsessään niin se riippuu heittäjän taidoista ja voimista, Rahtilaivoissa heittoliinat ovat useamman kymmenen metriä, mutta siellä käyttäjät ovat ammattilaisia. Laivalla heittosuunta on loivasti yläviistoon että liina saadaan lentämään mahdollisimman kauas vaakatasossa kohti laituria tai hinaajaa. "Puukätköilyssä" taas olisi tarkoitus saada se liina mahdollisimman ylös. Tarvittava määrä on helposti arvioitu kokeilemalla kuinka korkealle pystyy heittämään esim ½ kg:n painoisen esineen ja lisää siihen vielä jonkun kymmenen-viisitoista metriä ekstraa.

Heittoliinan päässä on oltava paino. Jos viitseliäisyyttä riittää niin painoksi voi taiteilla solmukirjoissa kuvatun heittoliinasolmun tai "apinan-nyrkin". Vaikka em jutut ovat tyylikkään näköisiä, niin ne ovat itsessään hieman liian kevyitä ja sen vuoksi niiden sisään laitetaan usein esim pieni metallipala lisäpainoksi ja ne kastetaan maaliin. Tällaiset viritetyt painot ovat tosin monissa satamissa kiellettyjä ja sen vuoksi kauppa-alukset yleensä käyttävät erillaisia pehmeitä muovipainoja tai pressukankaisia hiekkapusseja. No, kätköilijän tuskin tarvitsee varoa että siellä puussa on ketään joka saisi tällaisen kovan köysipallon päähänsä Jos nyt kuitenkin haluaa taiteilla edellä kuvatun solmun, niin siitä kannattaa tehdä irtonainen minkä voi sitten tarvittaessa solmia liinan päähän. Näin se ei ole tiellä jos köyttä tarvitsee jonhonkin muuhun.

Sitten siihen heittämiseen. Tärkein jippo onnistuneelle heitolle on liinan oikeaoppinen "koilaaminen" eli vyyhteäminen siistille kiepille. Näitä kieppejä tehdään kaksi, molemmat halkaisijaltaan n 30-40 cm ja kieppien väli reilu metri, elikkä sen verran mitä heittäjä levittää käsiään. Vyyhdettäessä on huolehdittava siitä että liina ei yhdessäkään kierroksessa mene ristiin kahdeksikolle vaan jokainen kierros on pyöreä "O". Kun liina heitetään, niin molemmat kiepit heitetään yht'aikaa, kuitenkin niin että se kieppi jossa on paino, lähtee ensimmäisenä. Tämä on sellainen yksityiskohta, jota on mahdoton kuvata perusteellisesti sanoin, vaan se on itse käytännössä harjoiteltava.Oheisesta linkistä löytyy pieni pätkä heittoliinan heittämisestä YouTubessa: https://www.youtube.com/watch?v=hGIk9XtqzbE

[ee2u]

Itse olen erilaisten narujen jälkeen päätynyt ns. muurausnaruun.
paksuudeltaan n.2mm, värejä tarjolla paljon(nyt kirkkaan keltainen)

Plussat: kevyt, halpa 5-15€/100m, melko luistava, melko mukava käsitellä. Ikean koriin pakattuna harvoin menee solmuun heitettäessäkään.
Miinus: kuluu ajan saatossa heittopäästä ja menee poikki silloin helposti(otan välillä kuluneen pätkän pois) edellinen kela kesti +50puuta, ennenkuin lyheni kelvottomaksi.

Ostoslistalla on kunnollinen kasaan menevä heitto kuutio, nopeuttaa toimintaa todella paljon.

[kumpis]

Minulla on käytössä muurausnarua ja kuitusiimaa. Hyvänä vinkkinä kaikille, että jos kätkö on alle 10 metrissä, niin sen heittopainon voi viedä oksan yli ongella. Aina onnistuu. Siihen käytän muurausnarua.
Korkeampiin paikkoihin käytän kuitusiimaa ja teleskooppi avokelavirveliä (juniori koko). Siinä on vieheenä 20 g päärynäpaino, jonka olen teipannut jesarilla, ettei se kauheasti kolahtele/kolhi puuhun ym siltarakenteisiin. Olen onnistunut sillä n. 25 m siltakätkönkin selättämään. Huonoa siinä on se, että osumatarkkuus ei ole paras mahdollinen, mutta jos on harrastanut heittokalastusta, niin siitä on apua. Kuitusiima on kyllä kestävä ja niitäkin on eri värisiä. Toinon huono juttu "virvelöinnissä" on, että risukossa ei ole oikein tilaa heitellä. Olenkin etsiskellyt käsiritsoja, jolla saisin tuon päärynäpainon ammuttua. Suosituksia otan mielelläni vastaan.

[Bertta76]

Itsellä on käytössä keltainen Edelrid heittonaru 2,6 mm, 60 m, murtolujuus 70 daN, maksoi muutaman kympin Uittokalustolla. Alkuun säilyttäessä siinä omassa kelassa tuntui olevan vähän väliä jollain solmulla jo samantien, kun ehti asetella sitä itsensä ja kohteen väliin. Luonnollisesti sotkuja ehti tulla sillä aikaa, kun sai ritsan viriteltyä. Ei tarvinnut naruun edes koskea Ritsatessa sai jännittää, montako sotkupalloa ja missä kohtaa on siinä vaiheessa, kun narun sai jonnekin kohteeseen. Muutaman kerran, kun narun oli koittanut vetää "suoraksi" ja ritsannut sitä sinne 20 metriin, niin alkoi pysymään jo hieman paremmin kuosissaan. Siirryttyäni käyttämään Ikean taittokoria (saatu lahjoituksena) heittonarun paikkana on nuo ylimääräiset kiepit jääneet huomattavasti vähemmälle, jos on vaan jaksanut heittonarun asetella rauhassa koriin. Dynaamisen köyden päähän viritellessä on pysynyt varsin hyvin paikallaan, mutta staattiseen saa sitoa vähän jämäkämmin, että köyttä vetäessä pysyy paikallaan. Toki voi olla vika käyttäjässäkin

[Tunkka]

Kumman puolen nousukahvaa käytätte? Oikeakätisenä oikean puolen kahva tuntuisi luonnollisella, koska oikea on vahvempi käsi, mutta toisaalta se herättää köyttä pitkin noustessa kysymyksen koordinaatiokyvystä, kun samalla täytyy vetää löysää pois toisella kädellä.

Rakentelin tuossa liiterin kurkihirteen pienen yläankkurin missä pääsin kiikkumaan ja nostelin itseäni prusik-virityksellä. En osaa vielä sanoa juuta taikka jaata, mutta vasemmanpuoleinen vaikutti toimivan omille aivoille hieman helpommin.