Metsäkätkö = hakkuuaukeakätkö?

[Fuchslein]

Pari metsäkätköäni on melkein muuttunut hakkuuaukeakätköiksi , nyt näyttää siltä, että kohta on vaarassa muitakin, jos ympäristöministeriöstä tulee luonnonvaraministeriö. Jos et tästä innostu, käy kertomassa mielipiteesi: http://pelastetaanymparistoministerio.fi/

[weebeey]

Error establishing a database connection. Linkki ei siis toimii.

[Pretty.Killswitch]

En nyt ihan saa kiinni tästä, että ympäristöministeriö onsyytaiseuraus tai vaihtoehtoisesti eiolesyytaiseuraus aukkohakkuisiin.
Kun Suomi kuitenkin aika pitkälti vielä elää metsästä, niin ajattelin nyt ajatella tässä taas ääneen vähäsen.

Hakkuut valitettavasti kuuluu asiaan jokaisessa suomalaisessa talousmetsässä, joita melko suuri osa Suomen metsistä on. Metsiä omistaa niin yksityiset kuin yritykset ja yhteisöt ja valtiollakin on vielä jonkinmoinen siivu. Koska puut eivät elä ikuisesti ja niissä on myös kiinni aika paljon rahaa, niin niitä on tällöin myös hoidettava. Rahallinen arvo muodostuu lähinnä siitä, että puita tarvitaan suuria määriä ainakin lämmittämiseen, rakentamiseen, huonekaluteollisuuteen, sekä paperinvalmistukseen ja biopolttoaineisiinkin ehkä jonkin verran. Pelkkä metsämaapohjakin maksaa joitakin euroja ja lisäksi pitää muistaa vielä verot. Näin ollen harvalla on varaa jättää metsää rämettymään ja kelottumaan miksikään mystiseksi ikikorveksi, niin kuin jossakin romanttisessa sadussa ehkä on kuvattu.

Metsänhoitoon kuuluu maanmuokkaus ja puiden istutus, kylvö tai luontaisen uudistumisen odottaminen, taimikon perkaus ja hoito, ensiharvennus, harvennus ja lopuksi päätehakkuu. Päätehakkuun jälkeen huolehditaan uuden puuston syntymisestä joko istuttamalla taimia tai jättämällä siemenpuita hakkuualueelle. Uusien taimien nousu siemenistä tehostuu, jos metsämaan pintarakenne rikotaan, jotta siemenpuiksi jätetyistä puista karisevat siemenet päätyisivät suoraan kivennäismaahan. Metsälaki (1093/1996) määrittelee, kuinka tiheäksi taimikko tulee perustaa ja missä ajassa uusi metsä on saatava kasvamaan hakkuun jälkeen. (wiki)

Vastaavat toimenpiteet suoritetaan lähestulkoon jokaisessa rytelikössä noin 60 - 100 vuoden välein, joka on keskimääräinen kasvukausi täysikasvuiselle puulle. Puistot ja erämaat/luonnonsuojelualueet on poikkeuksia tästä. Niitäkin tosin hoidetaan jollakin tavalla, mutta ainakin päätehakkuut jää yleensä tekemättä.

No, oliko tässä nyt joku pointti? Sitä en äkkiseltään osaa sanoa. Ehkä se, että kätköjä voi olla lähes missä tahansa metsässä, mutta mikä tahansa metsä ei ole olemassa (pelkästään) kätköjä varten.

[MikaS]

Lyhyellä metsästysuralla Valtion mailla olen törmännyt siihen, että toinen käsi myy lupia ja toinen niittää kaiken sileeksi niin että käetkin saa selällään kukkua. Pohjosesta vedetään vähän tulitikkua paksummat heti pois ja aukko.

Yksityisten metsät ovat paljon järkevämmän näköisessä kunnossa.

Kuhan kirjoittelin omia näkemyksiä.

[Elastul]

Tuohan on ihan luonnollista toimintaa tämä metsien hakkuut. Meinaakohan nuo aktivistit tulostaa PAPERILLE nämä nimet vai annetaanko ne sähköisenä eteenpäin???

[pihka67]

Jos kaikki ostaisivat lautatavaransa rautakaupasta niin metsät säästyisivät. Ai niin, mistäs se rautakauppa...

Kyllä Suomessa metsiä rittää. Katsokaa seuraavan kerran lentokoneen ikkunasta. Ei sieltä juuri muuta näy kuin metsiä, järviä ja peltoja. Itse asiassa Suomessa taidetaan vuosittain hakata metsää vähemmän kuin mitä sen vuotuinen kasvu on.

[andyyh]

Kuten edelläkin on jo mainittu, niin jokainen metsä kohtaa lopulta loppunsa. Vaihtoehtoisesti metsän voi uudistaa taloudellisessa mielessä päätehakkuulla, jolloin metsänomistaja saa rahaa tai sitten hän voi antaa metsän kuusettua ja lahota pystyyn.

Yksityisten metsät ovat paljon järkevämmän näköisessä kunnossa.

Tämä johtunee siitä, että yksityiset metsänomistajat pitävät metsiään paremmin kunnossa kuin valtio, koska harjottavat aktiivisemmin metsätaloutta. Luonnollinen metsä on pelkkää pientä risukkoa/pieni kasvuista puuta ja näyttää aivan kauhealta. (: Suomessa ei luonnonmetsää oikeastaan löydy enää mistään.

[-pvpp-]

Valtakunnan metsien inventoinnin (VMI) tulosten perusteella Suomen metsien hakkuusäästöt ovat vuosi vuodelta kasvaneet. Suomessa hakataan 70-80 milj. m3 / vuosi, kun metsät kasvaa n. 100 milj. m3 vuodessa.
Se, mitä tulee valtion metsien hoitoon verrattuna yksityismetsien hoitoon, en ole samaa mieltä viestiketjussa olleen mielipiteen kanssa.
Metsähallitukselle on Suomen valtion puolesta budjetoitu joka vuodelle hakkuutavoitteet. Eli euroja pitää kilahtaa kassaan. Tämän vuoksi Metsähallituksen metsät ovat hyvin tarkassa hoidossa. Ja suuret suojelualueet ovat tästä taloudesta pois.

Komppaan Pretty.Killswitch:ä. Metsätalous on edelleen yksi merkittävä ala Suomessa.
Suomalainen lainsäädäntö metsienkäsittelyyn on tiukimmasta päästä maailmassa. Metsälaki- ja luonnonsuojelulaki sitoo kaikkia metsässä toimivia. Näiden lisäksi on PEFC- ja FSC-sertifikaatit, jotka vaativat metsien kestävää käyttöä. Ulkomaiset paperin- ja sahatavaranostajat vaativat sertifiotua puuta, ilman sitä ei kauppoja tehdä.

Suojeltua metsäpinta-alaa Suomessa on noin 10%. Euroopan korkeimalla tasolla liikutaan.

Metsä on metsää, vaikka uudistushakkuussa puut pois hakataankin. Paikalle tulee vain uusi puusto. Joihin taas voi niitä kätköjä ripustella.

[IhmisAnkka]

Suomessa metsää on niin vähän, että hämmästyn, kun sellaiseen osun. Metsää on lähinnä Lapissa, muualla on puupeltoa. Kävipä niin onnellisesti tässä kätköillessä, kuinkas muuten, että pääsin ihan oikean metsän reunaan, Vaskijärven luonnonpuistoon. Sielläkin oli suota ojitettu eikä puusto ollut niin vanhaa kuin sen soisi olevan. Rauhoitus ihmiseltä on kestänyt vain reilut puoli vuosisataa. Vaskijärveltä poistuttaessa näkee, mitä se puustoinen alue, mikä näkyy lentsikasta, on: metsäkoneella vandalisoitua risukkoa ja kaikkialle meneviä metsäautoteitä.

[cossus]

Tilastollisesti metsävarat kasvaa, koska ojitettujen soiden puusto on hyvässä kasvussa. Kääntöpuolena tässä on, että Metlan arvion mukaan 830 000 hehtaaria ojitettiin turhaan. Tilasto valehtelee siinäkin mielessä, että puuta ei "riitä luonnolle", eli metsälajeista moni on uhanalaistunut ja trendi jatkuu. Lahopuuta jää vähän tai se ei ole riittävän järeää yms. Tarvittaisiin enemmän jatkuvaan kasvatukseen perustuvaa metsänkasvatusta, pidempää hakkuukiertoa ja Etelä-Suomeen lisää suojelualueita, siellä kuin vain 2 prosenttia on suojeltu.

[Joni&Ritva]

Niin se metsä mitä suomalaiset näkevät ei ole alkuperäistä metsää. Oulun eteläpuolisessa Suomessa oli aikoinaan laajoja tammimetsiä, nyt niistä ei ole jäljellä juuri mitään. Suomi on peitetty keinotekoisesti istutetuilla mänty-, kuusi- ja koivumetsillä koska ne ovat suhteellisen nopeakasvuisia puita ja niistä saadaan hyvää kuitupuuta paperiteollisuuden tarpeisiin. Samalla metsien sekä kasvi- että eläinlajisto on köyhtynyt ja niistäkin esimerkiksi hirvet ovat jatkuvan karsinnan alaisena koska ovat muka vahingollisia metsälle - metsä ei siis ole luontoa vaan omaisuutta jota varjellaan.

[Geottuset]

Oulun eteläpuolisessa Suomessa oli aikoinaan laajoja tammimetsiä, nyt niistä ei ole jäljellä juuri mitään.

Ensin ajattelin, että tähän keskusteluun en osallistu pitkällä tikullakaan mutta tuo yllä oleva kommentti oli sen verran "erikoinen" että piti lähteä kysymyksiä esittämään... Mistä tällainen tieto on peräisin, että tammi olisi oikein valtapuu ollut Suomessa? Vai onko tämä jotain ennen "edellistä jääkautta" tietoa? Oma käsitykseni on, että tammi sinnittelee nykyisessä ilmastossa eteläisessäkin Suomessa kasvualueensa äärilaidoilla.

Suomi on peitetty keinotekoisesti istutetuilla mänty-, kuusi- ja koivumetsillä koska ne ovat suhteellisen nopeakasvuisia puita ja niistä saadaan hyvää kuitupuuta paperiteollisuuden tarpeisiin.

Mänty, kuusi ja koivu ovat Suomessa luontaisia puulajeja, ei niillä ole tätä maata keinotekoisesti peitetty. Vai onko tarkoitus alleviivata sitä, että näitä puulaleja käytetään metsänviljelyssä? Nopea kasvuisuuskin lienee näkökulma kysymys, ensiharvennus iän saavuttaminen vie noin 30 vuotta istutuksesta ja uusi avohakkuukin noin 80 vuotta. Maailmalla paljon viljellyt eukalyptukset ovat kierroltaan huomattavasti nopeampia ja niitähän kasvatetaan täysin puhtaina yhden puulajin plantaaseina. Suomessa on aika vaikea saada aikaan täysin puhtaasti yhden puulajin metsikköä, aina siellä on seassa jotain muuta kuin ihmisen istuttamaa puuta vaikka miten ahkerasti raivaussahaa ulkoiluttaisi.

Ihminen muokkaa ympäristöään itselleen sopivaksi (niin muuten tekee majavakin). Näin on jo ne luolissa asuvat esi-ihmisetkin omalla tavallaan tehneet, mittakaava on tosin ollut pienempi kuin nyt teollisena aikana. Onko se sitten hyvä vai paha? Jokainen katsokoon peiliin ja miettiköön mistä oma tämän hetkinen hyvinvointi on peräisin ja olisiko siitä valmis luopumaan. Jostain ne meidän kaikkien arjessa tarvitsemat hyödykkeet tulevat; ruoka, paperi, elektroniikka jne. Luonnosta ne tavalla tai toisella otetaan.Meillä Suomessa on onneksi toimiva yhteiskunta ja lainsäädäntö joilla näitäkin ohjataan.

Aika herkästi tämä aihe herättää tunteita puolesta ja vastaan, mutta asiat eivät ole koskaan täysin musta valkeita. Elääkin pitää... myös ihmisen.