Geocache.fi

No napsahtihan se viimein. Olin piilottamassa omaa kätköä, kun kävi pikku fiba ja tulin 4-5 metrin korkeudelta vauhdilla alas oikealle jalalleni. Leikkausta pukkaa eli ruuvia on tulossa nilkkaan huomenna tai maanantaina ja aika pitkä tauko harrastukseen... Ja kaikkeen muuhunkin toki.

Olisihan tuossa voinut pahemminkin käydä. Onneksi sattui olemaan vaimo matkassa vähän matkan päässä marjassa eikä pää kopsahtanut mihinkään. Eli sain heti kyydin lasarettiin. Itsestään keskellä metsää olisi tullut äitiä ikävä.

Ensi maanantaille suunniteltu Viron trailin loppupätkä jää nyt väliin samoin kun loppukesän reissut perheen kanssa Taitaa 17 kk pitkä FTF-putkikin katketa, jos nyt ei ihan lähelle tule wheelchair accessible purkkia

No, tästä toivottavasti opin jotain, vaikka tavaramerkkini on aina ollut varman päälle ottaminen.

Joulukuussa 2009 menin kätkön GC1ENYZ infotaululle, jolle vei ajotieltä polku kohtalaisen loivalla rinteellä. Tuulta oli sinä päivänä internetin mukaan yli 120 km/h ja satoi. Palatessani turhan vauhdikkaasti loivaa alamäkeä infotaululta kompastuin pää edellä kivikkoon. Minulla oli kamera kädessä, enkä ehtinyt ollenkaan reagoida (ja murtamaan rannettani ?). Ensituntuman maanpintaan sain, kun päälakeni osui litteään laavalohkareeseen. Kuulin uskomattoman kovan paukahduksen, ihan kuin lyönti nuijalla keittiön pöytään.
Koettelin heti päälakeani josko olisi pahemmin pehmennyt, mutta kovalta se tuntui. Oli kuitenkin tullut 3 cm haava, josta tuli reippaasti verta, niin kuin päästä tulee. Sateessa ja kovassa tuulessa veri levisi ympäri päätäni ja tuulitakin yläosaan, näytin Krimin sodasta tulleelta. Onneksi oli vessapaperirulla mukana ja paperilla painaen verenvuoto lakkasi pian. Ajoimme sitten alas Los Cristianosiin, n. 40 km, korkeuseroa oli n. 2200 m.

Aattelin sitten illalla, pitäisikö päätä puhdistuttaa jossakin, mutta vasta seuraavana aamuna menin 5 min kävelymatkan päässä olevaan Hospiten Sur -sairaalaan, jossa ensiavussa siivosivat haavan ja olisivat ommelleetkin, vaan oli se jo liikaa kuivunut. Mahdollisen murtuman varalta ottivat röntgenkuvan ja lisäksi MRI- eli magneettiresonanssisiivukuvat. Neurologi ei niissä onneksi havainnut mitään kamalaa, ja antoivat antibioottireseptin ja jodia haavan hoitoon. Koko päälaen alueella oli pieniä koloja, joten oli uskottavaa, että ei ollut pullolla tappelussa lyöty...

Jos se kivi olisi ollut terävä särmä ylöspäin, olisi ollut varsin hyvä mahdollisuus kuolla saappaat jalassa, mikä sinänsä on oikein hyvä ja suositeltava tapa täältä poistua, mutta en minä tunne kiirettä semmoiseen vielä. Tuttu pikkutyttö sanoi, että se oli kenraaliharjoitus, ja osoitus siitä, että helposti käy lähtö jos on käydäkseen.

Kuva kertoo enemmän kuin muutama tuhat löytöä

juoksija kirjoitti:Millaisia pieniä tai isoja fyysisiä tai psyykkisiä vammoja tai haavereita kätköily on sinulle tuottanut?

Lensin rähmälleni kalliolla, sain käsillä kiinni, käsiin koskee vielä parin viikon kuluttua.

4,5 vuotta tässä on mennyt ilman isompia kolhuja, mutta tänään sitten " pääsin" kätköilyreissun päätteeksi käymään lääkärissä. Olin Hurskasvuoren ( GCPMZV) multin loppupisteellä ja juuri nousemassa matalasta montusta pois, kun löin takaraivoni oikein kunnolla ilmeisesti parruun tai kaatuneen puun oksaan. Kätkön siinä kiroillen ja päätä pidellen vielä loggasin, mutta sitten huomasin, että pipon alta valuu verta. Lääkärinhän siitä piti sitten mennä, nyt on sitten pari tikkiä päässä ja pää kipeä. Kaikkea sitä voi sattua vaarattomissakin paikoissa!

Mustelmia ja pieniä naarmuja lukuunottamatta olen selvinnyt ilman vammoja

Minun kätköilyvammat on onneksi tähän asti olleet lähinnä henkistä laatua, häpeää ja muuta sellaista
Muistuupa mieleen kesäinen kätköilyreissu Savonlinnaan, joka päätyi ensin puolentunnin kyttäämisen jälkeen mutaojaan polvia myöten, vilkasliikenteisen kadun varrella! Siinä ensin lamaantuneena seistessäni tunsin todella olevani "vanha nainen hunningolla"!

déjà fucking vu

damn!
Ei muuta kuin hyviä ja nopeita luutumisia vaan sinne päin!

thetomi kirjoitti:déjà fucking vu

Joko edellinen ehti täysin luutua? Pikaista paranemista!

B0xHunter kirjoitti:Mustelmia ja pieniä naarmuja lukuunottamatta olen selvinnyt ilman vammoja

Tuo olin pahin virhe kun menit sanomaan Kohta kolisee (toivottavasti ei

poppis kirjoitti:

thetomi kirjoitti:déjà fucking vu

Joko edellinen ehti täysin luutua? Pikaista paranemista!

Tämähän on siis saman onnettomuuden jatkumoa, eli piileväksi jäänyt käsivamma (veneluun murtuma) nyt kuntoon. 8 viikkoa kipsin kanssa... Jalka alkaa olla jo ihan OK.

thetomi kirjoitti:

poppis kirjoitti:

thetomi kirjoitti:déjà fucking vu

Joko edellinen ehti täysin luutua? Pikaista paranemista!

Tämähän on siis saman onnettomuuden jatkumoa, eli piileväksi jäänyt käsivamma (veneluun murtuma) nyt kuntoon. 8 viikkoa kipsin kanssa... Jalka alkaa olla jo ihan OK.

Missä saa luovuttaa virallisen geovammamestarin virallisen pokaalin ja arvonimen? Nyt oikeesti alkaa olla pahaa settiå.

Älä huoli thetomi. Vaihteiden vaihto saattaa tuottaa ongelmia tuolla kädellä, mutta kyllä me Titsan kanssa sua taas kyyditään purkeille. Juan Malou kyysää sitten FTF huntteihin. Pikaista paranemista.

Sattuipa näinä päivinä!
Lähdin hakemaan pari metsäkätköä jotka olivat lähellä kyläpaikkaamme.ensimmäiselle kätkölle päästyäni alkoi päässä vippaamaan ja sitten löi tyhjää. Tolkkuihin palattuani olin eksyksissä, en tiennyt mistäpäin olin tullut ja mihin jätin auton.
Puhelimeen ei ollut piirtynyt kulkemaani jälkeä joten hukassa olin. Soitin kaverille ja sain kuulla lähteneeni lähikätköjä hakemaan. Äly alkoi sen verran palailemaan että ymmärsin olinpaikkani ja pääsin omin avuin takaisin. Enhän edes ollut kaukana, vain noin 400 m:n päässä lähtöpaikastani. Kyläpaikkaan palattuani selvisi että päässäni on komeat ruhjeet ja olin "purrut" kieleeni eli se oli jäänyt hampaiden väliin kaatuessani. Autonkin löysin talon parkkipaikalta, en ollut sillä mihinkään edes lähtenyt
Kaveri kyyditsi minut Imatran sairaalaan ja siellä tehtiin joitakin kokeita. Olin kertonut hoitajalle mitä oli tapahtunut ja mitä olin ollut metsässä tekemässä. Hetken päästä toinen hoitaja kävi katsomassa ja kysyi: "löytyikö edes?" No, ei löytynyt! Hän harrasti miehensä kanssa myös kätköilyä.
Tänään tutkimukset jatkuivat Meilahden sairaalassa sydänfilmillä, verikokeilla, keuhkokuvalla ja pään tomografialla.
Myöhemmin vielä magneettikuvaus ja joku aivosähköhärdelli tulossa. Kolmen kuukauden autolla-ajokielto, hienoa!
Onneksi en ollut missään kauempana metsässä, olis näin yksin kätköilevänä tullut hätä käteen.
Näin sitä voi äly hävitä ja heittää kuperkeikan.

Tuntuu kyllä omat "vammat" aika pieniltä kun miettii. 3 paria kenkiä parin kuukauden aikana, 3 murtunutta sormea, nyrjähtänyt nilkka ja mikä pahinta mitä olenkaan menettänyt kun en ollutkaan vaimoni kanssa vaan metsässä

Ja taas aktiivininen tässä ketjussa, missä ei tarvis... Sain sunnuntaina Espoossa Easy Sudokulla oksan silmään, tuli lasien sivusta eikä ehtinyt silmä sulkeutua. Nyt se sitten ärtyi ja jouduin hakemaan antibioottivoidetta kuurin. Pieni naarmu pinnassa, en onneksi joudu tällä kertaa käyttämään silmälappua.

Nyt tärähti kunnolla. Kätköllä Mustanvirran silta olin kumarassa menossa kätköä kohti, kun iskin pääni törröttävään teräsputken päähän. Kaaduin selälleni, mutta taju ei sentään mennyt. Verta tuli sen verran paljon, että ei enää tullut mieleenkään etsiä kätköä. Auton peilistä yritin katsoa, kuinka iso vekki päässä on, mutta eihän sitä kunnolla nähnyt. Vedin lakin tiukemmin päähän, pyyhin enimmät veret naamasta ja suuntasin kohti Kuopiota. KYSissä sain päähäni kuusi tikkiä ja juhannukseksi nätin verkkopipon.

karppa63 kirjoitti:Sattuipa näinä päivinä!
Lähdin hakemaan pari metsäkätköä jotka olivat lähellä kyläpaikkaamme.ensimmäiselle kätkölle päästyäni alkoi päässä vippaamaan ja sitten löi tyhjää. Tolkkuihin palattuani olin eksyksissä, en tiennyt mistäpäin olin tullut ja mihin jätin auton.
Puhelimeen ei ollut piirtynyt kulkemaani jälkeä joten hukassa olin. Soitin kaverille ja sain kuulla lähteneeni lähikätköjä hakemaan. Äly alkoi sen verran palailemaan että ymmärsin olinpaikkani ja pääsin omin avuin takaisin. Enhän edes ollut kaukana, vain noin 400 m:n päässä lähtöpaikastani. Kyläpaikkaan palattuani selvisi että päässäni on komeat ruhjeet ja olin "purrut" kieleeni eli se oli jäänyt hampaiden väliin kaatuessani. Autonkin löysin talon parkkipaikalta, en ollut sillä mihinkään edes lähtenyt
Kaveri kyyditsi minut Imatran sairaalaan ja siellä tehtiin joitakin kokeita. Olin kertonut hoitajalle mitä oli tapahtunut ja mitä olin ollut metsässä tekemässä. Hetken päästä toinen hoitaja kävi katsomassa ja kysyi: "löytyikö edes?" No, ei löytynyt! Hän harrasti miehensä kanssa myös kätköilyä.
Tänään tutkimukset jatkuivat Meilahden sairaalassa sydänfilmillä, verikokeilla, keuhkokuvalla ja pään tomografialla.
Myöhemmin vielä magneettikuvaus ja joku aivosähköhärdelli tulossa. Kolmen kuukauden autolla-ajokielto, hienoa!
Onneksi en ollut missään kauempana metsässä, olis näin yksin kätköilevänä tullut hätä käteen.
Näin sitä voi äly hävitä ja heittää kuperkeikan.

uh! epilepsia-kohtauksen tuikkasi? selvisit!

Lähetetty minun SM-N9005 laitteesta Tapatalkilla

McPolo kirjoitti:

karppa63 kirjoitti:Sattuipa näinä päivinä!
Lähdin hakemaan pari metsäkätköä jotka olivat lähellä kyläpaikkaamme.ensimmäiselle kätkölle päästyäni alkoi päässä vippaamaan ja sitten löi tyhjää. Tolkkuihin palattuani olin eksyksissä, en tiennyt mistäpäin olin tullut ja mihin jätin auton.
Puhelimeen ei ollut piirtynyt kulkemaani jälkeä joten hukassa olin. Soitin kaverille ja sain kuulla lähteneeni lähikätköjä hakemaan. Äly alkoi sen verran palailemaan että ymmärsin olinpaikkani ja pääsin omin avuin takaisin. Enhän edes ollut kaukana, vain noin 400 m:n päässä lähtöpaikastani. Kyläpaikkaan palattuani selvisi että päässäni on komeat ruhjeet ja olin "purrut" kieleeni eli se oli jäänyt hampaiden väliin kaatuessani. Autonkin löysin talon parkkipaikalta, en ollut sillä mihinkään edes lähtenyt
Kaveri kyyditsi minut Imatran sairaalaan ja siellä tehtiin joitakin kokeita. Olin kertonut hoitajalle mitä oli tapahtunut ja mitä olin ollut metsässä tekemässä. Hetken päästä toinen hoitaja kävi katsomassa ja kysyi: "löytyikö edes?" No, ei löytynyt! Hän harrasti miehensä kanssa myös kätköilyä.
Tänään tutkimukset jatkuivat Meilahden sairaalassa sydänfilmillä, verikokeilla, keuhkokuvalla ja pään tomografialla.
Myöhemmin vielä magneettikuvaus ja joku aivosähköhärdelli tulossa. Kolmen kuukauden autolla-ajokielto, hienoa!
Onneksi en ollut missään kauempana metsässä, olis näin yksin kätköilevänä tullut hätä käteen.
Näin sitä voi äly hävitä ja heittää kuperkeikan.

uh! epilepsia-kohtauksen tuikkasi? selvisit!

Lähetetty minun SM-N9005 laitteesta Tapatalkilla

Kaikki testit ja kokeet tehty ja ukko selväpäiseksi todettu! Nyt siitä selväpäisyydestä on oikein lääkärintodistuskin, hienoa!
Mitään vikaaa vikaaa vik... Ei löytynyt. Elämä jatkuu! Ajokielto myös.