Geocache.fi

Hyvin on pelkkä vetolenkki köyden päässä pelittänyt.

cossu2 kirjoitti:Hyvin on pelkkä vetolenkki köyden päässä pelittänyt.

Ok! vielä senverran utelen, että millä solmulla oot lenkin tehny?

Vetolenkki eli umpisolmu

Edit: kasisolmu taitaa olla virallinen nimi.

Kaitsu_ kirjoitti:Ootteko käyttäny oksaan vedettynä ihan vaan köyteen solmittua lenkkiä vai myös sulkkaria?

Arvostelematta kenenkään näkemyksiä sanon, miten itse tekisin:
Köysi köyttä vasten ei ole köyden kestävyyden kannalta paras ratkaisu, joten sulkkari aina väliin.
Solmu jonka itse laittaisin on tuplakasi loopilla eli lenkillä. Tämä siis sulkkariin.
Kyseinen solmu on monikäyttöinen ja kannattaa opetella.
Yleensäkin kiipeilysolmuja kannattaa opetella etukäteen kotona jollakin narunpätkällä. Tuplakasi loopilla on yleisesti käytetty solmu kiipeilyssä ja sopii hienosti esim. erilaisia ankkureita tehdessä.
Kannattaa muistaa että oma henki voi olla kiinni tehdystä solmusta, ei siis ihan pikku juttu.
Kiipeilykoulutus ei liene ollenkaan huono idea vaikka YouTubessakin saattaa olla joskus ihan hyviä vinkkejä

Keokas kirjoitti:

Kaitsu_ kirjoitti:Ootteko käyttäny oksaan vedettynä ihan vaan köyteen solmittua lenkkiä vai myös sulkkaria?

Arvostelematta kenenkään näkemyksiä sanon, miten itse tekisin:
Köysi köyttä vasten ei ole köyden kestävyyden kannalta paras ratkaisu, joten sulkkari aina väliin.
Solmu jonka itse laittaisin on tuplakasi loopilla eli lenkillä. Tämä siis sulkkariin.
Kyseinen solmu on monikäyttöinen ja kannattaa opetella.
Yleensäkin kiipeilysolmuja kannattaa opetella etukäteen kotona jollakin narunpätkällä. Tuplakasi loopilla on yleisesti käytetty solmu kiipeilyssä ja sopii hienosti esim. erilaisia ankkureita tehdessä.
Kannattaa muistaa että oma henki voi olla kiinni tehdystä solmusta, ei siis ihan pikku juttu.
Kiipeilykoulutus ei liene ollenkaan huono idea vaikka YouTubessakin saattaa olla joskus ihan hyviä vinkkejä

Kiitokset Keokas! Itellä on kiipeilykurssit kyllä käytynä aikaa sit jne. ja solmut hallussa aika laajalti..tämä puun oksaan ankkurointi oli vähän hakusessa, koska ei ole pahemmin tullut nousupuolta vielä harrastettua. Nytpä tähänkin on saatu eri näkökulmia ja tuo köysi köyttävasten oli hyvä pointti tossa oksaan ankkuroinnissa. Tästä on hyvä jatkaa

Keokas kirjoitti:

Kaitsu_ kirjoitti:Ootteko käyttäny oksaan vedettynä ihan vaan köyteen solmittua lenkkiä vai myös sulkkaria?

Arvostelematta kenenkään näkemyksiä sanon, miten itse tekisin:
Köysi köyttä vasten ei ole köyden kestävyyden kannalta paras ratkaisu, joten sulkkari aina väliin.
Solmu jonka itse laittaisin on tuplakasi loopilla eli lenkillä. Tämä siis sulkkariin.
Kyseinen solmu on monikäyttöinen ja kannattaa opetella.
Yleensäkin kiipeilysolmuja kannattaa opetella etukäteen kotona jollakin narunpätkällä. Tuplakasi loopilla on yleisesti käytetty solmu kiipeilyssä ja sopii hienosti esim. erilaisia ankkureita tehdessä.
Kannattaa muistaa että oma henki voi olla kiinni tehdystä solmusta, ei siis ihan pikku juttu.
Kiipeilykoulutus ei liene ollenkaan huono idea vaikka YouTubessakin saattaa olla joskus ihan hyviä vinkkejä

Tuo sulkkarin käyttö oksaan ankkuroidessa on kyllä hieman arvelluttavaa. Köysi kun kiristyy sen oksan ympäri, niin sehän vääntää sulkkarin sivuttain mutkalle oksaa vasten. Ei se varmaan katkea, mutta ruuvimallia ei kyllä enää tarvitse avatakkaan. Muuten kyllä köyden sahaamista toista vasten on aina vältettävä.

Mainitsemani vetolenkki on siis näemmä hifinimeltään tuplakasi loopilla.

Itse olen pärjännyt hyvin valjailla, köydellä, grigrillä, prusirikkisolmulla ja itse tehdyllä daisynauhalla
Myös jalkalenkki on itse tehty, köysi, missä alhaalla on solmu ja lenkin kohdalla puutarhaletkua.

Köyden ankkuroin puunrunkoon, tuplakasi ja sulkkari väliin.

Tein itse ja säästin

Köyden lingotuksessa käytän jalkajousta tai mato-onkea (paikoissa, missä vaaditaan tarkkuutta/on kasvillisuutta)

Noilla olen pärjännyt hyvin, tosin ketään en kehota tekemään samoin..

Kannattaa muistaa että varusteet on juuri nin hyvät kuin niiden heikoin osa. Mitä järkeä on ostaa kiipeilyköysi ja kalliit valjaat jos oma henki on jonkun itsetehdyn rimpulanarun varassa ja on säästetty ehkä 20€? Älkää tehkö itse kiipeilyvarusteita!!! Valjaiden ja köyden välissä olevat palikat on ihan yhtä tärkeitä kuin muutkin varusteet joiden varassa roikutaan tai vielä pahempi - joiden varaan pudotaan.

Solmu on ihan yhtä tärkeä asia kuin se köysi johon se sidotaan. Jos foorumilla aletaan jauhaa veto- ja umpisolmuista kiipeilyn yhteydessä niin joku saattaa saada asioista hiukan väärän kuvan. Ei ole olemassa hifisolmuja eikä niiden hifinimiä. Jos neuvotaan julkisella foorumilla muita lajissa, jossa saattaa olla henki kyseessä, miettikää vähän mitä sanotte. Näitä lukee myös aloittelijat (joihin itsekin katson kuuluvani).

Tästä nyt varmaan joku suuttuu mutta suuttukoon. Parempi vihainen kätköilijä kuin kuollut sellainen.

Ei muuten kannata minunkaan kirjoituksia purematta niellä. En ole kurssin kurssia käynyt joten en tiedä, mistä puhun.

Järki päähän ja ottakaa asioista selvää.

Tuo sulkkarin käyttö oksaan ankkuroidessa on kyllä hieman arvelluttavaa. Köysi kun kiristyy sen oksan ympäri, niin sehän vääntää sulkkarin sivuttain mutkalle oksaa vasten. Ei se varmaan katkea, mutta ruuvimallia ei kyllä enää tarvitse avatakkaan.

Tuo pitää kyllä paikkansa. Oksaan ankkuroidessa käytetään yleensä doubled rope tekniikkaa. Se on oma lukunsa ja vaatii eri välineet kuin single rope tekniikka. Kyseisiä tekniikoita voi vaihdella jopa kesken kiipeilyn.

Koska en ankkuroi köyttä oksaan single rope tekniikkaa käytettäessä, en tullut tuota ajatelleeksi. Anteeksi väärä informaatio. Sulkkari ei kestä väärään suuntaan kohdistuvaa rasitusta.

Täalläpä on hyvä keskustelu meneillään

Jos jollain olisi kuvaa/videolinkkiä noista ankkuroinneista tai ihan köysivirityksistä laittaa tänne niin selventäisi asiaa.

http://www.youtube.com/watch?v=XXpPqEk54gg

Kohdassa 1:15 tehdään tuo kasisolmu ja vedetään köysi oksaan.

Oikein hyvä koulutus video.
Muistin virkistämiseksi haluaisin kuitenkin lisätä videossa käytetyistä varusteista.
Tuossa videossa on käytössä arboristi köydet.
Eli en suosittele sekoittamaan noita staattiseen kiipeilyköyteen.
Arboristi köydet ovat paksumpia ja liukkaampia rakenteeltaan,ja siis erot ovat pienet mutta ratkaisevat.
Arboristi köydet on suunniteltu köysi köyttä vasten tulevaan kitkaan toisin kuin staattiset ja dynaamiset kiipeily köydet.
Köysien pintamateriaalit eroavat toisistaan.
SLINGIT OMAVALMISTE !?!!!
Varusteita on nykyään saatavilla jo niin suuri variaatioiden kirjo, eri hinta luokista.
Suosittelen vahvasti käyttämään CE merkittyjä varusteita.
Älkää nyt missään nimessä ruvetko tekemään itse varusteita jotka vaikuttavat varsinaiseen kiipeämiseen.
Kursseja olen käynyt sen verran että osaan kuitenkin olla opettamatta tällaisilla foorumeilla mitään.
Suosittelenkin käymään jonkin tasoisen kurssin huolimatta niiden kovista kustannuksista.
Kursseilla yleensä saa paljon tarpeellista tietoa täällä askarruttavista asioista.
Hienoa on että upea harrastus herättää kiinnostusta kätköilijöiden parissa.

Tuo mainittu arboristien käyttämä kiipeilytekniikka on kiinnostanut minuakin jo jonkin aikaa, jopa siinä määrin että tuli taannoin hankittua arboristiköysikin sekä siihen liittyvää tilpehööriä. Hankkimani köysi on todellakin liukkaampi kuin staattiset köyteni sekä paksumpi. Oma köyteni on 11.5 mm paksu ja se on sieltä ohuemmasta päästä. Materiaali on paremmin kitkaa kestävää kuin staattinen köysi. Se ei myöskään lämpene kitkasta niin helposti.

Tuossa on linkki, jossa selitetään hiukan köysien eroja:
http://treeclimbing.com/index.php/tree-climbing-ropes

Tuo videolinkki on hyvä, samoin muut samojen tekijöiden videot. On tullut kyllä katsottua, tuo oksaan ankkurointi kyllä vilahti silloin ohi Videon kaverit kyllä suosittelevat friction saverien käyttöä kun vain mahdollista, etenkin doubled rope tekniikalla kiivettäessä.

Puukiipeilykoulutus Suomessa on aika lailla xvira nyyn, joten videoiden katselu ja netin selaaminen ovat valitettavasti niitä mahdollisia oppimistapoja ja niissä kieli on kyllä englanti.

Komppaan 1jonea täysillä! Kiipeillessä varusteet on kaikki kaikessa ja niihin on pystyttävä luottamaan. Vaikka kalliin puoleisia ovatkin, halpa henkivakuutus. Tulipa aikoinaan itsekin hankittua marketin tarjouksesta valjaat, slingi ja pari sulkkaria sillä ajatuksella, että nytpä on turvallista keikkua sillan kaiteilla. Nooh, onneksi tuli mentyä kurssille ja opittua, että slingien vetolujuus on kyllä oikein hyvä, mutta äkkinykäisyä ei kestä. Eli jos sattuu ote pettämään, niin se on sama onko varmistus slingillä vai hinausköydellä. Ei nyt ehkä ihan mutta melkein. Kuten jone, suosittelen jonkinlaisen kurssin käyntiä, megassa moiseen olisi mahdollisuus ja jos on yhtään mitään välineitä vara hankkia, ei pitäisi olla hinnasta kiinni kurssikaan... Voipahan sitä kurssilla oppia vaikka korvaamaan kalliit nousukahvat yms muutaman eken prusikeilla, silkkaa säästöä, hehe...

Keokas kirjoitti:Puukiipeilykoulutus Suomessa on aika lailla xvira nyyn, joten videoiden katselu ja netin selaaminen ovat valitettavasti niitä mahdollisia oppimistapoja ja niissä kieli on kyllä englanti.

Tai kuten megassa zära cääyyä. Eli löytyy...

Diksi kirjoitti:Voipahan sitä kurssilla oppia vaikka korvaamaan kalliit nousukahvat yms muutaman eken prusikeilla, silkkaa säästöä, hehe...

Tämä on kyllä nähtävä, jos 10m menee ylös prusikilla ja kasilla saman illan aikana

cossu2 kirjoitti:

Diksi kirjoitti:Voipahan sitä kurssilla oppia vaikka korvaamaan kalliit nousukahvat yms muutaman eken prusikeilla, silkkaa säästöä, hehe...

Tämä on kyllä nähtävä, jos 10m menee ylös prusikilla ja kasilla saman illan aikana

En hokannut? Eipä tuossa nousussa tarvita edes kasia vai miten se liittyi tähän? Köysi, kaksi prusikkia ja slingistä jalkalenkku. 10 metriin en ole tuolla tyylillä kenenkään nähnyt nousevan, mutta 9.5 metriin useankin (ideaalisissa sisähalliolosuhteissa). Ja jos kunto antaa myöten toisin kuin itsellä, niin ei ole edes hankalaa ja kestä kauaa.

Mihis siinä jäädään roikkumaan, kun kunto loppuu tai jalka lipeää slingiltä. Tai jos siinä toisessa ollaan itse kiinni, niin miten sieltä pääsee alas.

cossu2 kirjoitti:Mihis siinä jäädään roikkumaan, kun kunto loppuu tai jalka lipeää slingiltä. Tai jos siinä toisessa ollaan itse kiinni, niin miten sieltä pääsee alas.

Jos jalka lipeää slingiltä, jäädään roikkumaan sen toisen valjaissa olevan prusikin varaan. Jos kunto loppuu, huilataan valjaissa kiinni olevan prusikin varassa ja jos se loppuu ihan totaalisesti, nappastaan valjaiden varustelenkusta ATC, kasi, grigri tai mikä lie, nappastaan köyteen ja valjaisiin kiinni, irrotetaan prusikit ja tullaan alas. Meniköhän oikein

Kahdella prusikilla voi nousta monellakin tavalla. On nähty kyllä korkeammallekin kuin 10 metriseen puuhun.

Tarkoitus ei ole opettaa mutta itse olen kiivennyt niin, että lyhyt ylempi prusikki on kiinni valjaissa ja pitempi alempi jalkalenkkinä. Valjaissa olevan prusikin varassa voi huilata vaikka joka askeleen jälkeen Tästä on useita variaatioita. Toimii melkein yhtä nopeasti kuin kahdella kahvalla nouseminen kun tekniikan omaksuu.

Kahdeksikon jätän pelkästään laskeutumiseen.

Keokas kirjoitti:Kahdella prusikilla voi nousta monellakin tavalla. On nähty kyllä korkeammallekin kuin 10 metriseen puuhun.

Tarkoitus ei ole opettaa mutta itse olen kiivennyt niin, että lyhyt ylempi prusikki on kiinni valjaissa ja pitempi alempi jalkalenkkinä. Valjaissa olevan prusikin varassa voi huilata vaikka joka askeleen jälkeen Tästä on useita variaatioita. Toimii melkein yhtä nopeasti kuin kahdella kahvalla nouseminen kun tekniikan omaksuu.

Kahdeksikon jätän pelkästään laskeutumiseen.

Jep! Itse oppinut tyylin, että lyhyt prusikki valjaissa, toinen saman moinen yläpuolella, josta sitten jalkalenkki slingillä. Etuna se, että helpompi siirrellä toistakin prusikkia kun on valjaiden yläpuolella eikä alapuolella. Mutta kuten todettua, eilman kaseja mennään ja kun tekniikan oppii ja kunto kestää niin yhtä näpsäkkä kun kahvoilla.